Pääkirjoitus: Liian kuuma 2024

Pääkirjoitus: Liian kuuma 2024

Nyt päättymässä olevan vuoden aikana maapallon tulevaisuuden ylle on kertynyt entistä synkempiä pilviä – hyvät uutiset ovat olleet harvassa.

Uutisvirran mukana kaikkiin koteihin valuneen sotien aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen lisäksi tästä vuodesta näyttää tulevan maailmanhistorian lämpimin. Vuonna 2016 voimaan astuneen Pariisin ilmastosopimuksen 196 allekirjoittajavaltiota sitoutuivat siihen, ettei ilmasto lämpene yli 1,5 astetta suhteessa esiteolliseen aikaan. Ennusteiden mukaan tuo raja ylittyy ensimmäisen kerran jo tänä vuonna. Yksittäinen rajan ylittävä vuosi ei välttämättä tarkoita, että peli on menetetty. Mutta valitettavasti kaikki merkit viittaavat siihen, ettei ihmiskunta ota ilmastokriisin pysäyttämistä vakavissaan ennen kuin on liian myöhäistä.

Muutokset kohti parempaa ovat usein tuskastuttavan hitaita, mutta oikeaan suuntaan otettujen ensi askeleiden merkitystä ei voi väheksyä. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Helsingissä otettiin ensimmäisiä askeleita toisen maailmansodan jälkeen syntyneen kylmän sodan lopettamiseksi. Suomen vuonna 1975 isännöimä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK) oli lähtölaukaus vallankumoukselle, joka kulminoitui Berliinin muurin murtumiseen vuonna 1989.

Vuonna 2021, ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, presidentti Sauli Niinistö hehkutti tuon aikakauden ainutlaatuista Helsingin henkeä ja teki aloitteen vuonna 2025 pidettävästä uudesta huippukokouksesta samassa hengessä. Niinistö korosti tuolloin, että samanmielisten keskustelun lisäksi tarvitsemme vuoropuhelua varsinkin niiden kanssa, joiden kanssa olemme vähiten samaa mieltä. Vaikka varsinaiset huippukokoushaaveet ovat tällä hetkellä haudattuna, niin on tärkeää, että valtaapitävien epäonnistumisesta huolimatta eri maiden kansalaisyhteiskunnat toimivat  Helsingin hengen palauttamiseksi.

Presidentti Niinistön sanoin: ”Rauhan ja turvallisuuden takaaminen. Planeettamme kestävyyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Nämä ovat mielestäni kiireellisimpiä ihmisvelvollisuuksiamme. Pystymme kantamaan vastuun näistä velvollisuuksista ainoastaan toimimalla yhdessä: Onko meillä halua ottaa vastaan nämä velvollisuudet?”

Toivottavasti ensi vuonna aloitamme Helsingin hengen elvyttämisen.

Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.