Pääkirjoitus: Asiallista keskustelua

Vuosi 2020 lähestyy tätä kirjoitettaessa loppuaan. Moni on todennut, ettei kuluvaa vuotta todellakaan jää kaipaamaan. Vuodesta ovat tehneet raskaan koronapandemia, Donald Trumpin viimeinen vuosi presidenttinä ja eri puolilla maailmaa päätään nostava autoritaarisuus, konservatiivisten arvojen nousu ja tieteellisen tiedon väheksymisen kautta lisääntyvä vastakkainasettelu, jossa ei ole tilaa dialogille. Pessimismi hiipii helposti iholle. Tai jopa viha.

Onneksi vuodenvaihteella on silti ihan oma optimistinen roolinsa kalenterissa. Jätetään vanhan vuoden murheet taka-alalle, käännetään katseet hetkeksi tulevaan ja tehdään uudenvuodenlupauksia.

Parasta olisi tietysti luvata, että olemme läksymme tältä vuodelta lukeneet ja että muutos on välttämätön. Näin ei kerta kaikkiaan voi enää jatkua. Pelkästään ilmastokriisin pysäyttäminen vaatii muutosta, jonka pitäisi alkaa välittömästi. Mutta muutoksen välttämättömyys ei saa ajaa meitä epätoivoon tai pessimismiin, vihasta puhumattakaan.

Tietysti maailmantila antaa oikeutuksen näihin tunteisiin. Itse uskon, että muutos tarvitsee tuekseen optimismia. Utopioita, joiden tavoitteleminen on mielekästä, mukavaa ja välillä kyyneleet silmissä naurattavaa. Maailma on tuskin koskaan valmis, joten ei sitä kannata hampaat irvessä ”valmistaa”.

Joskus tuntuu siltä, että rauhanliikkeen ja erityisesti meidän Rauhanpuolustajien toiminta ei saa reilua vastakaikua osakseen. Viimeksi joulukuun alussa kokeneet politiikantoimittajat Yrjö Rautio Helsingin Sanomissa ja Timo Haapala Ilta-Sanomissa hyökkäsivät voimakkaasti Rauhanpuolustajia vastaan. Sen sijaan, että he olisivat käyneet asiallista keskustelua, tässä tapauksessa HX-hävittäjähankkeeseen liittyvistä kysymyksistä, he kaivautuivat leimakirveineen talvisodan juoksuhautoihin.

Usein turhauttaa yrittää käydä keskustelua turvallisuuspolitiikasta ja Suomen varustautumisen vaihtoehdoista, kun palaute on edellä kuvatun kaltaista. Mutta ei anneta sen masentaa, vaan pidetään päät kylmänä eikä langeta ala-arvoiseen huuteluun.

Unelmat paremmasta maailmasta ansaitsevat arvoisensa tavat niiden tavoitteluun. Ainakin itselleni toiminta Rauhanpuolustajissa on ollut juuri sellaista. Synkähkön väistyvän vuoden aikana on ollut innostavia tapaamisia, vaikka koronan aikana lähinnä etäyhteyksin, mielekkäitä hankkeita ja rakentavaa palautetta. Meillä on koossa mainio sakki, joka toivottavasti ruokkii itsessään ja muissa muutosta, jonka päämääränä on ihmisarvoisen ja merkityksellisen elämän mahdollistaminen kaikille maailman ihmisille.

Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.