Mielenosoituksia Putinin sotapolitiikkaa vastaan. Kansalaisvaikuttamisen opettamista nuorille. Tukea Venäjän demokraattiselle oppositiolle jo silloin, kun Suomen eliitti näki Venäjällä vain bisnesmahdollisuuksia. Rasismin vastaista työtä. Oppimateriaalien tuottamista kouluille. Yhteistyötä Israelin ja Palestiinan rauhanaktivistien kanssa. Äänen antamista valtamedioiden unohtamien konfliktien uhreille.
Muun muassa tätä on ollut suomalaisten rauhanjärjestöjen toiminta 2000-luvulla.
Tätä kaikkea ei voida tehdä pelkällä vapaaehtoistyöllä. Siksi tähän asti sitä tuettu julkisilla varoilla. Kymmenen rauhanjärjestön yhteen laskettu tuki tälle vuodelle on 325 000 euroa. Se on 0,00037 prosenttia valtion budjetista.
Tämän vuoden avuksia Petteri Orpon hallitus jo leikkasi 60 prosenttia. Nyt se aikoo lopettaa avustukset kokonaan.
Aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on keskeinen osa toimivaa demokratiaa, sanotaan oikeusministeriön verkkosivuille. Hyvin sanottu. Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa kansalaisjärjestöjä. Jos niiltä viedään tuki, kansalaisyhteiskunta ja demokratia kärsivät. Silti hallitus aikoo tehdä juuri niin.
Presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomi haluaa rauhantyön suurvallaksi. Orpon hallituksen linja on näköjään päinvastainen.