Suomessa asuvista maahanmuuttajista esiintyy paljon myyttejä. He ovat laiskoja, epäluotettavia ja hyväksikäyttävät suomalaista sosiaalijärjestelmää. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttajalle maksetaan korkeampi elintaso kuin vastaavassa tilanteessa olevalle suomalaiselle. Esimerkiksi maahanmuuttajien tukia suomalaisten tasolle vaativa nettiadressi on saanut yli 40 000 allekirjoitusta. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti ja johtava sosiaalityöntekijä Jyri Mikkola eivät kuitenkaan keksineet yhtään tilannetta, jossa maahanmuuttaja saisi enemmän sosiaalitukea kuin vastaavassa tilanteessa oleva suomalainen.
Suomessa asuvista maahanmuuttajista esiintyy paljon myyttejä. He ovat laiskoja, epäluotettavia ja hyväksikäyttävät suomalaista sosiaalijärjestelmää. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttajalle maksetaan korkeampi elintaso kuin vastaavassa tilanteessa olevalle suomalaiselle. Esimerkiksi maahanmuuttajien tukia suomalaisten tasolle vaativa nettiadressi on saanut yli 40 000 allekirjoitusta. Sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti ja johtava sosiaalityöntekijä Jyri Mikkola eivät kuitenkaan keksineet yhtään tilannetta, jossa maahanmuuttaja saisi enemmän sosiaalitukea kuin vastaavassa tilanteessa oleva suomalainen.
Silminnäkijän työryhmä teki testin, jossa kolme koehenkilöä (suomalainen, venäläis- ja somalitaustainen) jalkautui piilokameran kanssa arkipäiväisiin tilanteisiin ja yritti hankkia työpaikkaa, hankkia asuntoa ja päästä yökerhoon. Jokaista testiä varten varmistettiin, että olosuhteet olivat samanlaiset. Koe osoitti todeksi yleisen käsityksen, että valkoinen länsieurooppalainen tulee kohdelluksi eri tavalla kuin venäläistä nimeä kantava henkilö, joka taas tulee kohdelluksi eri tavalla kuin somali. Kukaan ei helpolla tunnustaudu rasistiksi, mutta suhtautuminen maahanmuuttajataustaisiin eroaa selvästi suhtautumisesta paikallisväestöön ja tarjoaa näin ollen jo lähtökohtaisesti selvästi paremmat mahdollisuudet kantaväestölle yhteiskunnassa selviytymiseen.
Vuonna 2004 Pariisin yliopisto teki kokeen, jossa samanlaiset työpaikkahakemukset lähetettiin ranskalaiseen yritykseen. Kun perinteisellä ranskalaisnimellä varustettu pariisilaismies lähetti työpaikkahakemuksen ja ansioluettelonsa 258 ranskalaiseen yritykseen, hänet kutsuttiin 75 työpaikkahaastatteluun. Kun samanlaisen hakemuksen ja ansioluettelon lähettää samaan määrään yrityksiä mies, jolla on pohjoisafrikkalainen nimi, vain 14 työnantajaa kutsuu edes haastatteluun.
Edellä mainittujen testien perusteella puheet tasa-arvoisista mahdollisuuksista kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä kaikuvat onttouttaan. Nykyinen maahanmuuttajia sormella osoitteleva keskusteluilmapiiri kasvattaa epätasa-arvoa ja vaikeuttaa maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Onkin perusteltua kysyä, mikä vastuu kantaväestöllä on maahanmuuttajien kotoutumisessa?
Lisää:
Mamban Tero Vaaran haastattelu Nelosella
