Maailman sotilasmenot kasvoivat

Maailman sotilasmenot kasvoivat 3,6 prosenttia vuonna 2019, kertovat Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin 27.4.2020 julkaisemat tilastot. Maailmassa käytettiin armeijoihin ja asevarusteluun yhteensä 1917 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 252 dollaria jokaista ihmistä kohti. Kansainvälinen sotilasmenojen vastainen kampanja vaatii panostuksia inhimilliseen turvallisuuteen ja terveydenhuoltoon sotilasmenojen sijaan.

Viisi eniten sotilasmenoihin rahaa käyttänyttä valtiota olivat Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä ja Saudi-Arabia. Näistä kaikki Saudi-Arabiaa lukuun ottamatta kasvattivat sotilasmenojaan. Lähi-itä onkin ainoa alue, jonka sotilasmenot näyttävät laskeneen 2019. Monista Lähi-idän maista ei kuitenkaan ole saatavilla varmoja tilastoja. Intia nousi ensimmäistä kertaa maailman 3. eniten sotilasmenoihin kuluttavaksi valtioksi.

Euroopan sotilasmenot kasvoivat 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Euroopan maista eniten rahaa armeijoihin ja asevarusteluun käyttivät Venäjä, Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Italia. Venäjän sotilasmenot kasvoivat 4,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, Ranskan 1,6 prosenttia ja Saksan peräti 10 prosenttia. Iso-Britannian varustelumenot säilyivät samalla tasolla kuin vuonna 2018. Nato-maat olivat yhteensä vastuussa 54 prosentista maailman sotilasmenoja.

”Aivan kuten ilmastokriisi, COVID-19-pandemia osoittaa selvästi, missä yhteiskunnan prioriteettien tulisi olla. Tämän pitäisi herättää näkemään, kuinka huonosti sotilaallinen ja asevarainen varautuminen pystyvät vastaamaan todellisiin turvallisuusuhkiin. Sotilasmenojen kasvaminen lisää asekauppaa, muttei tuo rauhaa ja turvallisuutta. Asevarustelu päinvastoin syö yhteiskuntien varoja ihmisten arkiturvallisuudelle olennaisilta tekijöiltä”, toteaa Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen.

Suomessa koronapandemia aiheuttaa valtavan paineen taloudelle. Sitä varten tarvitaan lisäpanostuksia.

”Nyt on ehdottoman tärkeää ottaa varustelumenoja kasvattavat kalustohankinnat kriittiseen tarkasteluun. HX-hävittäjien elinkaarikustannusten on arvioitu nousevan kymmeniin miljardeihin euroihin. Nämä resurssit tarvitaan tulevan talouskriisin selättämiseen. Hävittäjähankinnat on peruttava, tai vähintään lykättävä pitkälle tulevaisuuteen”, sanoo Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.

Kansainvälisiä sotilasmenojen vastaisia toimintapäiviä (Global Days of Action on Military Spending) vietetään 10.4.–9.5. Siprin tilastot löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.sipri.org/.