Tampereelle Kuuslahden kurssikeskukseen kokoontui elokuisena viikonloppuna nelisenkymmentä rauhanaktiivia pohtimaan ajankohtaisia teemoja.
Venezuelan ja Ecuadorin demokratian tilaan perehdytti Meksikossa pitkään asunut antropologi, valtiotieteen tohtori Sami Laaksonen. Omiin yhteyksiinsä perustuen Venezuelan tilannetta kommentoi suomalais-venezuelalainen kansalaisaktivisti Gustavo Garcia. Paikallisyhteisöjen oikeuksista, ympäristökysymyksistä ja alkuperäiskansoja loukkaavan tiehankkeen vastaisesta kamppailusta Boliviassa kertoi omien kokemustensa pohjalta alue- ja kulttuurintutkimuksen opiskelija Eleonoora Karttunen.
ICAHDin (Israeli Committee Against House Demolition) puheenjohtaja Syksy Räsänen perusteli vakuuttavasti, miksi Israelin harrastamaa politiikkaa voidaan pitää apartheidina, jonka lopettamiseksi kansainvälisen yhteisön tulisi toimia aktiivisesti. Israelissa kuten aikoinaan Etelä-Afrikassakin väestö on jaettu eri luokkiin, joilla on eri oikeudet etnisestä taustasta ja asuinpaikasta riippuen. Räsäsen mukaan yksi tärkeimmistä hankkeista Israelin painostamiseksi kunnioittamaan palestiinalaisten oikeuksia on BDS-kampanja. Sen panivat alulle elokuussa 2005 kaikkien miehetettyjen alueiden poliittisten puolueiden, ammattiliittojen ja lukemattomien kansalaisjärjestöjenmuodostama BDS National Committee (BNC). BDS-kampanjan (boycott, disvestment, sanctions) tavoitteena on aikoinaan Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmää vastaan asetettujen kansainvälisten pakotteiden kaltaisten toimien täytäntöönpano. Kampanjan tehokkuudesta todistaa muun muassa Israelin presidentti Reuven Rivlinin lausunto, jonka mukaan boikotit ovat ”korkean luokan strateginen uhka”.
Rauhankasvatusinstituutin Hanna Niittymäen johdolla mietittiin ennakkoluuloja ja arvoja ja pohdittiin tapoja edistää kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta.
Ympäristöriskeistä, kiertotaloudesta ja ilmastosodista alusti professori, ympäristöneuvos Antero Honkasalo. Yhtenä suurimpana ongelmana on Honkasalon mukaan se, ettei ympäristöpolitiikka kata asevarustelua ja turvallisuuspolitiikassa ilmastonmuutos on uhkakuva, johon vastataan lähinnä aseistautumalla ja sulkemalla rajoja. On palattava Bruntlandin komitean kestävän kehityksen ohjelman (1987) mukaisesti näkemään aseidenriisunta ja ympäristönsuojelu keskiössä ongelmien ratkaisemisessa.
Suomen turvallisuuspolitiikasta ja asehankintoihin hukatuista miljardeista ja uusista asehankinnoista kertoi toimittaja, tietokirjailija Pentti Sainio. Sainion alustus antoi synkän kuvan suomalaisten kenraalien kytköksistä Yhdysvaltoihin ja sen aseteollisuuteen.
Teksti ja kuva Teemu Matinpuro
