maksavat kalliisti lisääntyneestä itsenäisyydestä.

Uhrien määrää nostavat  ne 40 järjestysvoimien edustajaa, jotka ovat kuolleet yhteenotoissa. Se tarkoittaa, että mielenosoittajat ja järjestelmää vastaan mieltään osoittavat eivät ole passiivisia, vaan myös he reagoivat järjestelmän vartijoiden väkivaltaan. (Näiden uutisten lähde on Iran Human rights. Otin ne italialaisen ajatuspajan ISPIn analyysista, joka otsikko on: Iran, da protesta a controrivoluzione, 17.11.2022)

Vuoden 2019 kapinan vuosipäivänä 15.11.2022 kuoli 15 iranilaista (heidän joukossaan yksi 9-vuotias poika, joka istui isänsä autossa). Vuosipäivän yhteenottoja oli Iranin eri osissa. Kuolleita alaikäisiä on jo 42. Kuolleitten lukumäärä vahvistaa sen – jos siihen oli tarvetta – että Iranin väestön suuri osa on todella saanut tarpeekseen järjestelmästä.

Järjestelmä suojelee itseään myös jatkuvalla propagandalla. Sen välineet rummuttavat väitteitä, että Iranissa on menossa järjestelmän kumousyritys ja että sen takana olevat voimat haluavat tehdä Iranista Syyrian verrattavan, väkivallan ja erilaisten rintamien taistelun keskellä elävän maan. Maan johto väittää, että kapina on johdettu maan ulkopuolelta. Vanha salaliittoteoria ei kuitenkaan toimi, sillä väestö ei enää usko järjestelmän propagandaan. Iranilaiset saavat toisenlaista tietoa farsinkielisten sateelliittiuutisten kautta mutta myös paikallisesta somesta.

Iranin tuomarikunta on jo päättänyt ensimmäisistä kuolemantuomioista. Kuolemantuomioiden langettaminen protestoijille on seurausta Iranin parlamentin ideologisen osan kannanotosta: 227 kansanedustajaa 290:stä äänesti sen puolesta, että kuolemantuomioita voidaan langettaa, jos henkilön katsotaan syyllistyneen vakaviin, valtion vastaisiin rikoksiin.

Muistettakoon, että Iranin parlamenttivaaleissa vuonna 2020 konservatiivit saivat vankan enemmistön sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Trump päätti vetää Yhdysvallat pois Iranin ydinohjelmaa koskevasta sopimuksesta ja aloitti samalla äärimmäisen raskaat pakotteet. Yhdysvaltain presidentin päätös vahvisti Iranin konservatiiveja, jotka olivat aina sanoneet, että Länteen ei saa luottaa. Näin Iran eristettiin muusta maailmasta, ja pakotteet vaikuttivat ankarasti tavallisten iranilaisten hyvinvointiin.

Näyttää siltä, että uusi tilanne vie Irania kohti teloituksia, joilla järjestelmän johto yritti sammuttaa laajan kapinan. On selvää, että jos Iranin  johto päätyy joukkoteloituksiin, tuo mahdollinen päätös ja jo nyt näkyvä tilanne kertovat, että Iranin johto on todellisissa vaikeuksissa. Koskaan aikaisemmin Iranille viime aikojen tyypilliset protestiaallot eivät ole jatkuneet näin kauan. Sen lisäksi ne ovat jopa laajentuneet, vaikka mielenosoittajia kuritetaan erittäin raskaasti. Ja koska Iranin johto kieltäytyy keskustelemasta ja kyseenalaistamasta järjestelmän perustan, sillä on vain yksi vaihtoehto: äärimmäisen kova ja raaka tukahduttamisaalto.

Naisten katumielenosoituksista erilaiset vastalauseet ovat levinneet yliopistoihin, lukioihin ja tehtaisiin, joissa on ollut lukuisia lakkoja viime viikkoina. Näin protestiin osallistujien koostumus on myös muuttunut: nuorten naisten rintamaan liittyivät lukiolaiset ja opiskelijat, mutta nyt niihin osallistuu miehiä, jotka huutavat iskulauseita: Kuolema diktaattorille! Nuorten naisten hijab-pakon vastainen protesti on vähitellen muuttunut yleiseksi järjestelmän vastaiseksi kapinaksi, joka jatkuu ympäri vuorokauden.

ISPIn analyysi lainaa iranilaista sosiologia Farhad Khosrokhavaria, jonka mielestä Iranin yhteiskunta ei enää halua islamilaista tasavaltaa. Sosiologin mukaan ”järjestelmä on epäonnistunut kaikilla rintamilla: luonnonsuojelussa, maan kehityspolitiikassa, siinä että se ei ole halunnut kunnioittaa Iranin naisten ja miesten kunniaa ja omaa identiteettiä koskevaa näkemystä. Se on myös epäonnistunut luomaan rauhanomaiset suhteet muihin maihin ,ja tietenkin se on epäonnistunut myös yhteiskunnallisessa oikeudenmukaisuudessa. Iranin järjestelmän rikkaat elävät omaa elämäänsä, eivätkä välitä tavallisten ihmisten ahdingosta.” Näin siitä on tullut sosiologin mielestä ”kokonaisvaltaiseen tukahduttamispolitiikkaan keskittynyt valtio, joka ei epäile surmata oman yhteiskunnan kansalaisia”.

Balin G20-kokouksessa Ranskan presidentti Macron kommentoi Iranin tilannetta ja sanoi, että hänen mielestään Iranin naisten ja nuorten kapina ajaa yleismaailmallisia, sukupuolten tasa-arvon vaatimuksia: ”On tärkeää puolustaa iranilaisten oikeutettua ja rohkeaa taistelua.” Iranin johto onkin syyttänyt Ranskan johtoa juonittelusta ja tahdosta horjuttaa järjestelmää.

Ranska valmistautuu Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) seuraavaan kokoukseen, jossa se ajaa kannanottoa, joka tuomitsee Iranin kyvyttömyyden olla yhteistyössä YK:n järjestön edustajien kanssa.

Myös Iranin Venäjälle myymät droonit, joilla Venäjä iskee Ukrainaa, ovat lisänneet lännen tahtoa miettiä uudestaan omaa suhtautumistaan Iraniin. Tällöin lännessä on kypsymässä ajatus, että Iranin hallinnon romahdus ei ole enää mahdoton ajatus. Vaihtoehto voisivat olla selvät muutokset Iranin järjestelmässä. Näin Yhdysvaltain – ja muiden maiden – oikeistovoimien ikuinen haave, Iranin regime change eli järjestelmän muutos ei enää näytä mahdottomalta ja hylättävältä haaveelta.

Ilmeisesti Iranin hallinnon maltilliset näkevät vaaran, sillä järjestelmän sisältä tulee merkkejä näkemysten muutoksesta. Eräät järjestelmän huippua edustavat miehet kuten entinen uudistajapresidentti Mohammad Khatami, entinen parlamentin puhemies Ali Larijani ja eräät uskonnollisen eliitin edustajat ovat arvostelleet julkisesti maan johtoa ja vaativat, että se aloittaa keskustelut Iranin tulevaisuudesta.