Suomalaislääkäri Matti Rauvala ja hänen algerialaissyntyinen, Suomeen asettunut kollegansa Abdel Maiche viettivät kuukauden pakolaisleireillä Länsi-Saharan pakolaisia tervehdyttämässä.
Oikeus terveydenhuoltoon ja lääkäripalveluihin ei ole itsestäänselvyys Länsi-Saharan pakolaisleireillä Lounais-Algeriassa. Tindoufin kaupungin liepeillä sijaitsee viisi sahrawikansan pakolaisleiriä kymmenine tuhansine asukkaineen. Miten heitä hoidetaan?
”Menimme kollegani Matti Rauvalan kanssa kuukaudeksi kiertämään leirejä potilaiden vaivoja hoitaaksemme”, kertoo Suomesta lääkärin toimesta eläköitynyt Abdel Maiche. ”Meillä oli ovet auki -periaate, kuka vain sai tulla vastaanotolle vaivoineen.”
”Haasteena sahrawien terveydentilan jatkoa ajatellen on tietysti hoidon epäjatkuvuus, sillä pakolaisleireillä hoitosuhde on katkolla vaihtuvien lääkärien ja liian vähäisten resurssien vuoksi”, Maiche kuvailee.
Parhaimmillaan työparina toimineet miehet hoitivat yli 60 potilasta päivässä. ”Kieliongelmaa ei tullut, sillä meillä oli tulkki paikalla. Yllättäen leiriltä löytyi myös paikallinen saksankielentaitoinen sairaanhoitaja, jonka kanssa Matti kommunikoi saksaksi.”
Yllätyksenä lääkäreille tuli niin ikään tosiseikka, että lääkkeinä hyödynnetään runsaasti kasveja.
Abdel Maiche arvioi yllättävimmäksi seikaksi aavikkokansan kohdalla, ettei mielenterveysongelmia esiintynyt. ”Kukaan ei tullut kertomaan masennuksesta tai muista psyykkisistä vaivoista. Enimmäkseen kyse oli kehoon pesiytyneestä sienitaudista, teniasta, joka aiheutuu pitkälti siitä, että ollaan eläinten kanssa niin läheisissä tekemisissä.”
Jatkossa asiaan on tulossa parannusta, sillä rovaniemeläisen projektin ansiosta Länsi-Saharan kaikille viidelle pakolaisleirille ollaan pystyttämässä puusta valmistettuja, aidattuja leikkipuistoja. ”Niihin on eläimiltä pääsy kielletty”, Maiche toteaa. Projektin arvioidaan toteutuvan vuoden 2012 helmikuussa.
Lääkäriparivaljakko sai idean lähteä Saharan-reissulle Rauhanpuolustajien Länsi-Sahara-tiimiltä. Rahoituksen järjestyessä laitettiin pikaisesti toimeksi. ”Opimme Saharassa paljon ja tapasimme elämäniloisia sikäläisiä. Elämä on aavikkoleireillä kovaa, mutta väki pitää tiukasti yhtä”, Maiche summaa.
Pakolaisleirien lisäksi lääkärit kiertelivät varsinaisessa Länsi-Saharassa Marokon eteläpuolella. Marokko on miehittänyt alueesta parhaat palat, kaksi kolmasosaa Atlantin rannalta. Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisarion vapauttamalla alueella, yli 2 000 kilometriä pitkän sotilaiden vartioiman ja miinoitetun muurin takana, asuu kymmeniä tuhansia paimentolaisia. Hoitotoimenpiteitä suoritettiin sielläkin. ”Sotilaat huutelivat muurilta, että tervetuloa Marokkoon. Vastasimme kysymyksellä siitä, miksi moinen muuri on olemassa, jos alue on oikeutetusti Marokon”, Maiche mainitsee.
Kansainvälisen oikeuden linjauksen mukaan Marokko on miehittänyt laittomasti Länsi-Saharaa vuodesta 1975 lähtien. Miehitys on mahdollinen läntisten suurvaltojen poliittis-taloudellisella tuella sekä länsimedian vaikenemisella konfliktin olemassaolosta.
Teksti Maiju Kaipiainen
Kuvat Abdel Maiche
