Rauhanpuolustajien ensimmäinen suurponnistus oli lähes miljoonan allekirjoituksen kerääminen Tukholman vetoomukseen vuonna 1950 ydinaseiden vastustamiseksi. Nato oli perustettu vuotta aiemmin, kuten Rauhanpuolustajatkin. Neuvostoliiton johtama Varsovan liitto puolestaan perustettiin 1955. Neuvostoliitto oli räjäyttänyt oman atomipomminsa samana vuonna, vain neljä vuotta sen jälkeen kun Yhdysvallat oli tuhonnut Fat Man -atomipommeilla Hiroshiman ja Nagasakin.

Maailma suistui varustelukilpaan, jossa molemmille suurvalloille kehittyi kyky tuhota toisensa ja koko maailma. Korean sota alkoi 1950, ja natsi-Saksan juuri kukistaneet liittolaiset tukivat sotilaallisesti vastakkaisia puolia. Yhdysvallat lähetti myös joukkojaan sotaan ja harkitsi ydinaseen käyttämistä. Vastapuolelle joukkojaan lähettänyt Kiinan johtaja Mao Zedong yritti vakuuttaa Neuvostoliiton siitä, että ydinsota olisi mahdollista voittaa.

Ei ihme, että yhä maailmansodan seurauksista kärsivät ihmiset kokivat tarpeelliseksi ottaa kantaa uuden, aiempaa totaalisemman sodan mahdollisuutta vastaan. Rauhanliikkeellä oli todellinen missio vaikka kukaan tuskin uskoi, että se yksin kykenisi sodan ja rauhan kysymystä ratkaisemaan. Ajatus oli että siihen tarvittiin maailman päättäjiä, joihin kansalaisten oli kansainvälisen rauhanliikkeen avulla vaikutettava.

Asevarustelukilpa ja Yhdysvaltojen päätös sijoittaa keskimatkan Pershing-ohjuksia Eurooppaan vuonna 1979 Neuvostoliiton SS20-ohjusten vastapainoksi sai ajatuksen Euroopan tuhoavasta ydinsodasta tuntumaan todellisemmalta. Euroopassa käytävän ydinsodan ajatuksen hulluus sai ihmiset toimimaan ja johti lopulta siihen, että Mihail Gorbatšov ja Ronald Reagan allekirjoittivat keskimatkan ohjukset kieltävän INF-sopimuksen vuonna 1987. Se täydensi strategisten ydinaseiden määrää rajoittavia START-sopimuksia ja ballististen ohjusten torjuntaa koskevaa ABM-sopimusta.

Maailma ei ehtinyt huoahtaa helpotuksesta kovin pitkään. Ydinasevarustelua rajoittavat sopimukset on yksi toisensa jälkeen irtisanottu tai jätetty vahvistamatta. Viimeisin askel otettiin, kun Yhdysvallat ilmoitti irtaantuvansa keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Näyttää siltä, että kollektiivinen hulluus ei kadonnut ja visio ydinaseiden käyttämisestä sodassa on tehnyt paluun. Järjen äänellä olisi taas kysyntää.

Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.