Rauhanpuolustajat julkaisee hieman editoituna kansalaisliike- ja järjestöaktiivi, aiemmin muun muassa Siemenpuusäätiön puheenjohtajana toimineen Marko Ulvilan kolme kirjettä hänen viime lokakuiselta matkaltaan Pohjois- ja Itä-Syyrian itsehallintoalueelle (AANES). Rauhanpuolustajat oli yksi matkan tukijoista. Aluetta kutsutaan usein Syyrian Kurdistaniksi tai käytetään kurdinkielistä Rojava-termiä, joka tarkoittaa suomeksi länttä. Mutta vaikka suuri osa alueen asukkaista on kurdeja, siellä asuu myös useita muita kansallisuuksia.
Turvallisuussyistä matkan aikana ei julkaistu mitään verkossa, sillä Turkki on onnistunut lyömään terroristisen epäilyn tai leiman kaikkeen AANESin alueella tapahtuvaan yhteistyöhön, vaikka kyseessä olisi täysin väkivallaton toiminta. Leimaan riittää se, että Turkissa jo lähes 25 vuotta vangittuna olleen Kurdistanin työväenpuolue PKK:n puheenjohtaja Abdullah Öcalanin ajatukset demokraattisesta konfederalismista ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta toimivat inspiraationa. Kesäkuussa 2022 Turkin kanssa allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa jopa Suomi ja Ruotsi lupasivat Turkille estää PKK:n ja sen ”haarajärjestöjen – – innostamissa ryhmissä tai verkostoissa vaikuttavien henkilöiden toiminnan”. Oli siis paras pitää matalaa profiilia ennen paluuta Suomeen. Vai onko Öcalanista inspiroitunut ihminen turvassa enää edes Suomessa?
Rojavaa/Koillis-Syyriaa on hyvä seurata ja tuntea, sillä täällä rakennetaan vaikeissa oloissa poikkeuksellisen tasa-arvoista, monikulttuurista ja demokraattista yhteiskuntaa.
Kirje Rojavasta 9.10.2022
Hyvät ystävät,
tervehdys Pohjois- ja Itä-Syyrian itsehallintoalueelta, jonne saavuin eilen Irakin Kurdistanista muutaman viikon vierailulle. Olen täällä eurooppalaisen Water for Rojava -komitean edustajana ja tuella rakentamassa kansalaisliikkeiden yhteistyötä ja edistämässä pienimuotoista hanketukea naisten maatalousosuuskunnille ja kuntien vesilaitoksille.
Turkin aiheuttama vesipula levittää koleraa
Matkani ensimmäisenä iltana taivaalta putosivat sadekauden ensimmäiset pisarat. Tämä riemastutti paikallista väkeä, sillä vedestä on huutava pula ja jokaisesta sateesta ollaan iloisia.
Koillinen Syyria on muutamassa vuodessa muuttunut vehreästä vilja-aitasta vesipulasta vakavasti kärsiväksi alueeksi. Osana ilmastokaaosta talvikauden luotettavat sateet ovat parina vuotena jääneet monin paikoin tulematta. Vielä isompi ongelma on kuitenkin se, että Turkki on kylmästi pidättänyt Eufratin, Tigriksen ja Kharubien virtauksesta leijonanosan itsellään. Mesopotamian aiemmin kukoistaneisiin laaksoihin on tänä kesänä iskenyt riittämättömästä veden saatavuudesta johtuva koleraepidemia ja tavallisemmat vesipulan tuottamat vaikeudet.
Koska muulla maailmalla ei ole halua tai kykyä vaikuttaa Turkin räikeästi ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia loukkaavaan vesipolitiikkaan, Koillis-Syyrialla ja laajemmin koko Syyrialla ja Irakilla on edessään raju sopeutuminen aikaisempaa kuivempiin oloihin. Vaikka osa Syyriasta ja Irakista on ollut kautta aikojen kuivaa autiomaata, jokilaaksojen elämä on perustunut jokien runsaana virtaaviin vesiin. Nyt jokilaaksojen asukkaiden täytyy ottaa oppia aavikkoyhteisöiltä vähällä vedellä pärjäämisessä. On epävarmaa, voivatko jokilaaksot kannatella nykyistä väestömäärää. Esimerkiksi Eufrat-joen varrella oleva puolen miljoonan asukkaan Raqqa kamppailee koleran kanssa.
Turkin brutaalit murhaiskut
Matkan tunnelmaa painavat lähes päivittäiset uutiset Turkin tekemistä murhaiskuista pohjoisessa Syyriassa ja Irakissa. Iskut tehdään tyypillisesti aseistetuilla lennokeilla, ja niiden kohteena on johtavissa asemissa olevia kurdeja ja jesidejä, naisia ja miehiä, sotilaita ja siviilejä. Moni pelkää nykyään liikkua lähellä rajaa ja olla esillä näkyvissä tilaisuuksissa.
Kesällä Turkin presidentti Erdoğan ilmoitti käynnistävänsä uuden hyökkäyssodan Syyriaan miehittääkseen jopa 30 kilometriä leveän kaistaleen Pohjois-Syyriasta. Ilmeisesti erityisesti Iranin vastustuksen vuoksi Turkki ei ole vielä aloittanut ilmoitettua maahyökkäystä. Sen sijaan se on kiihdyttänyt ilma-aseilla tekemiään iskuja alueella.
Erityisen järkyttäviä ovat Turkin naisiin ja jesideihin kohdistamat iskut, sillä juuri nämä ryhmät olivat Isisin silmittömän sorron kohteena. Esimerkiksi heinäkuussa Turkki surmasi autoon kohdistuneella lennokki-iskulla Isisin vastaisessa taistelussa erityisen ansioituneet naiskomentajat Jiyan Tolhildanin ja Roj Xabûrin. Syyskuun lopulla niin ikään autoiskussa surmattiin alueen oikeushallinnon naispuheenjohtaja Zeyneb Mihemed ja hänen miespuolinen kollegansa Yılmaz Şero. Nämä siviilijohtajat ovat rakentaneet alueen muihin maihin verrattuna aivan poikkeuksellista tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa oikeusjärjestystä. Vaikuttaakin siltä, että Turkki nimenomaan kostaa Isisin puolesta sen valtakauden päättymistä alueella. Irakin puolella Sinjarissa Turkki pommittaa puolestaan jesidien perustaman itsehallintoalueen johtoa ja sivullisia.
Naisten vallankumous etenee osuuskunta kerrallaan
Saapumispäivän iltana Kamishlissa olin mukana webinaarissa, jossa esiteltiin AANESin naisjärjestöjen liiton Konrgra Starin naisten talouskomitean Aborija Jinin toimintaa. Puhujana oli Heval Gulê, eloisa ja ilmaisuvoimainen naisliikkeen veteraani. Hän kertoi, miten ja miksi osuustoiminnallinen talous on tärkeä osa naisten vapautumista ja miten Aborija Jin edistää naisten osuuskuntien perustamista. Osuuskunnat toimivat monella alalla, muun muassa maataloudessa, leipomoina ja kauppoina.
Rojavan vallankumouksen yksi näkyvimmistä ja todennäköisesti pysyvimmistä vaikutuksista onkin naisten vapautus ja tasa-arvo. Kaikkiin hallinnon toimielimiin valitaan aina kaksi puheenjohtajaa, nainen ja mies. Monet itsehallintoalueen näkyvimmistä poliitikoista ovat naisia. AANESin ”perustuslaissa” naisten vapaus on kirjattu selkein sanoin, ja naisjärjestöjen keskusliitolla Kongra Starilla on asema naisten vapautuksen toteutuksen varmistajana.
Suomen kehityspolitiikan johdonmukainen kärkitavoite on ollut naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantaminen. Onkin nurinkurista, että Suomi ei tue itsehallintoalueen tässäkin asiassa esimerkillistä toimintaa muuten kuin Syyrian presidentti Assadin hallinnon paljolti kontrolloiman humanitaarisen avun kautta. Ollakseen johdonmukainen Suomen pitäisi Ruotsin tapaan osoittaa tuntuvaa tukea nimenomaan AANESin alueelle maiden yhdenmukaisten tavoitteiden vuoksi. Itsehallinto ja sen kaikki toimijat ovat aidosti sitoutuneet muun muassa Suomen ja Ruotsin korostamaan pyrkimykseen naisten aseman parantamiseksi. Se ansaitsisikin Suomen poliittisen ja taloudellisen tuen. Sen sijaan Turkin kanssa laaditussa yhteistyöasiakirjassa Suomi lupaa, että se ei tue AANESin valtapuoluetta ja Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen sisarjärjestöä PYD:tä. Naisjärjestöjen keskusliitto Kongra Staria Turkki pitää PYD:n naisjärjestönä, joten Suomi on käytännössä kääntänyt koillisen Syyrian ja koko Lähi-idän vahvimmalle naisliikkeelle selkänsä.
Mobilisointia AANESin tueksi
Koillisen Syyrian itsehallinto AANES on toistuvasti vedonnut kansainvälisen yhteisön tuen saamiseksi Turkin hyökkäyksen ja ihmisoikeusloukkausten torjumiseksi. Alla otteita AANESin äskettäin julkaisemasta kannanotosta:
”Turkin valtio on pyrkinyt laajentumaan yrittäessään elvyttää ottomaanien Misak-ı Milli -suunnitelmaa, jossa kaavaillaan Turkin aluelaajennuksis Traakiaan, Pohjois-Syyriaan ja Pohjois-Irakiin. Terroristiryhmien ja palkkasotilaiden avulla se miehitti Girê Spîn ja Serêkaniyêin 9. lokakuuta 2019. Korruptioon, verilöylyihin ja ryöstelyyn osallistuvien palkkasotilasryhmien avulla se yrittää hävittää alueen historian, kulttuurin ja etnisen koostumuksen.
Pohjois- ja Itä-Syyrian autonomisena hallintoelimenä vahvistamme taisteluamme kaikilla alueilla, jotta miehitetyt alueet vapautuisivat julmasta terrorista ja jotta Turkin valtio joutuisi syytteeseen sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Kehotamme kansainvälistä Isisin vastaista koalitiota, tulitauon takaaja-valtioita Venäjää ja Yhdysvaltoja ja kansainvälistä yhteisöä pitämään kiinni moraalisesta ja oikeudellisesta vastuustaan, toimimaan nopeasti ja lopettamaan Turkin valtion miehityshyökkäykset. Lisäksi olisi otettava selkeä kanta Turkin miehityspolitiikkaa vastaan ja varmistettava alkuperäisväestön turvallinen paluu. Turkin valtio, joka on miehittäjä alueella, heikentää kansainvälistä taisteluamme terrorismia vastaan ja estää kestävien ratkaisujen saavuttamisen Syyrian kriisiin.”
Koillisesta Syyriasta, täältä jostakin, aurinkoisin terveisin!
Marko
