Aloukin pohjavedenottamo käynnistyy uudelleen

Usealta taholta saimme kuulla, että työt Aloukin pumppaamon käynnistämiseksi ovat meneillään, ja noin kolmannes sen kapasiteetista voitaisiin saada käyttöön kuukauden parin kuluttua. Näin vakuuttivat muun muassa Hasakan uusi kuvernööri ja vesiasioista vastaavan ministeriön virkamies Damaskoksessa. Turkin ja Syyrian valtioiden suhtautumisessa on tapahtunut täyskäänne, sillä tähän asti Turkki on kylmästi käyttänyt miehittämäänsä Aloukin puhdistamoa aseena kurdivetoista demokraattista itsehallintoa vastaan.

Muutoksen taustalla on Turkin uusi linjaus koilliseen Syyriaan sen jälkeen, kun Syyrian valtio ja alueen itsehallinto tekivät 30. tammikuuta uuden sopimuksen aselevosta ja yhdentymisestä. Tammikuussa Syyrian islamistisen hallituksen suojissa toimivat aseelliset ääriryhmät hyökkäsivät demokraattista itsehallintoa vastaan Aleppossa, Raqqassa ja Deir ez Zorissa. Kurdivetoiset demokraattiset joukot (SDF) vetäytyivät näiltä alueilta, ja neuvottelujen tuloksena syntyi tulitauko ja tarkempia sopimuksia hallintojen yhdistämisestä.

Tammikuun 30. päivän sopimuksen jälkeen Turkki on nimellisesti luovuttanut vuonna 2019 valloittamansa alueen Syyrian valtion hallintaan ja sallinut työt Aloukin korjaamiseksi ja käynnistämiseksi. Syyrian valtiolle Aloukin palauttaminen toimintaan on tapa osoittaa, että se haluaa ja kykenee tuottamaan peruspalveluja myös maan itäisimmässä, kurdien paljolti asuttamassa maakunnassa. Demokraattiselle itsehallinnolle Aloukin käynnistyminen on luonnollisesti suuri helpotus, kun vuosia esitetty vaatimus vihdoin toteutuu.

Hasakan piirikunnan vesihallinto ja korjauksista vastaavien Unicefin ja Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun kansainvälinen liike ovat saaneet riittävän turvallisen pääsyn Turkin ja sen tukemien aseryhmien hallitsemalle alueelle. Sähkölinjojen ja pumppaamon korjaustyöt ovat käynnissä. Veden virtaamiseen Hasakan kaupunkiin asti menee kuitenkin vielä monta kuukautta, sillä vuonna 2022 Turkki tuhosi ilmaiskuin sinne kulkevia sähkölinjoja sekä niihin sähköä syöttäviä muuntoasemia ja voimaloita. Niiden korjaus on mittava työ, johon on varoja valmiina vain osittain. Toiveikkaimpien arvioiden mukaan jonkin verran Aloukin pohjavettä saapuu Hasakaan jo heinäkuun alussa.

Demokraattinen itsehallinto jatkuu paikallistasolla

Yhteisöjen tasolla ja monissa kurdienemistöisissä kaupungeissa demokraattinen ja tasa-arvoinen liike ja instituutiot ovat vielä voimissaan. Hasakan ja Qamishlin suurkaupunkeja koristavat edelleen demokraattisten itsepuolustusjoukkojen YPG:n ja YPJ:n tunnukset. Näiden ja muiden itsehallinnon ydinalueiden kaupunkien hallintoelimiä ja muita instituutioita johdetaan kaksoispuheenjohtajan mallilla, jossa toinen puheenjohtaja on aina nainen. Rojavan kolmivärinen lippu liehuu näkyvillä paikoilla.

Maakunnan tasolla meno on muuttunut, sillä Hasakan kuvernöörinä on Syyrian valtion nimittämänä henkilönä yksin mies, Noureddin Issa Ahmed. Valtiollisia toimintoja rakennetaankin nyt vanhan keskitetyn valtiokoneiston varaan sen sijaan, että hyödynnettäisiin täysimääräisesti koillisen Syyrian itsehallinnollisten kuntien yli kymmenen vuoden aikana rakentamia demokraattisia ja osallistavia rakenteita ja osaajia. Nähtäväksi jää, millaiseksi työnjako ja toimintatavat muotoutuvat eri valtionhallinnon aloilla.

Tammikuun sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen demokraattisen itsehallinnon alta valtion keskushallintoon siirtyneissä kaupungeissa kuten Raqqassa ja Deir ez Zorissa itsehallinnon toimijoita ja siihen liittyviä ryhmiä vastaan on hyökätty armottomasti. Arabinaisten demokraattisen järjestön Zenobian ja Syyrian vapaiden naisen säätiön WJASin toimistoja on vandalisoitu ja aktiiveja pahoinpidelty. Naisten osuuskunnat ja naisjärjestöt ovatkin näillä alueilla joutunut siirtymään sivuun julkisuudesta tai lopettamaan toimintansa. Tarve naistoimijoiden suojelemiseksi koko Syyrian alueella on ilmeinen.

Itsehallinto käy tiiviisti neuvotteluja Syyrian valtion kanssa yhdentymisen käytännön toteutuksesta. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat johtajien nimitykset Rojavan alueelle erilaisten virastojen johtotehtäviin. Tärkeimpinä yleisinä vaatimuksina ovat kurdin ja muiden vähemmistökielten aseman säilyttäminen ja kehittäminen, naisten täysipainoinen osallisuus kaikessa (myös puolustusvoimissa) sekä demokraattinen poliittinen osallistuminen, mukaan lukien puoluetoiminta. Mitään näitä uusi, islamistinen ja arabinationalistinen hallinto ei lähtökohtaisesti halua toteuttaa, joten neuvotteluissa vaaditaan taitoa. Myös ulkopuolisesta tuesta – esimerkiksi EU-maista – olisi hyötyä.

Talousvaikeudet piinaavat, sateet auttavat

Syyrian talous on riekaleina yli kymmenen vuotta jatkuneen sisällissodan ja länsimaiden asettamien talouspakotteiden seurauksena. Vanhan hallinnon pienituloisia hyödyttäneet ruuan ja energian tuet ovat koko lailla poistuneet. Humanitaarisen avun leikkaukset muun muassa Yhdysvaltojen rahoituksen kuihduttua osuvat niin ikään kaikkein haavoittuvimpiin. Köyhien asema onkin hyvin tukala, eikä heillä ole juuri luottamusta uuden hallinnon toimiin sosiaalisen ja taloudellisen tilanteen kohentamisessa.

Yksi esimerkki uuden hallinnon kotiinpäin vetävästä toimista on sähkön saatavuus. Yhdysvaltalainen Mercy Crops -järjestö analysoi sähkön saatavuutta satelliittikuvien perusteella ja havaitsi, että Idlibin suunnalla, nykyhallinnon lujimmalla kannatusalueella, sähköä oli tarjolla jopa kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin, kun taas monin paikoin sähköä oli vain hieman aiempaa enemmän. Huolena on, että ilmoitetut ulkomaiset miljardi-investoinnit toteutuessaan hyödyttäisivät vain hyvin rajattua osaa Syyrian väestöstä.

Talouden saralla onnekkaana käänteenä olivat alkuvuoden runsaat sateet, vaikka niistä aiheutuikin paikoitellen tuhoisia tulvia. Koillisen Syyrian pelloilla kasvaa ohraa ja vehnää, ja joissa ja tekoaltaissa on pitkästä aikaa reilusti vettä. Maanviljelijöillä on kuitenkin huoli, saavatko he rahansa valtiollisten osto-organisaatioiden kautta, ja miten kohonneiden energiakulujen aikaan kannattaa laittaa uutta satoa kasvamaan.

Mahdollisuus uudenlaiseen yhteistyöhön

Tammikuun sopimus ja Syyriaan kohdistuneiden pakotteiden poistuminen ovat avanneet mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön Rojavassa. Tällä hetkellä alueelle on helppo mennä: rajalla voi saada passiin kahden viikon vierailijaviisumin ja maassa voi kulkea esteettä laidasta laitaan, Israelin hyökkäysten kohteena olevaa eteläisintä osaa lukuun ottamatta.
Kansainvälisen yhteisön talouspakotteet sallivat aiemmin Rojavassa vain humanitaarisen avun. Nyt ne eivät ole enää esteenä monipuoliselle solidaarisuustoiminnalle. Uusi valtionhallinto edellyttää kaikilta paikallisilta yhdistyksiltä rekisteröitymistä muinaisen yhdistyslain nojalla ja asettaa enimmäkseen kierrettävissä olevia esteitä esimerkiksi kurdinkielisille järjestöille. Ulkoministeriö puolestaan on esittänyt järjestelyjä hallitakseen kehitysyhteistyön käyttöä, mutta sen kyky todellisuudessa puuttua toimintaan on rajallinen. Kansainvälisen taloudellisen tuen kanavointi demokratialiikkeelle on nyt kuitenkin aiempaa helpompaa.

Juuri nyt tuki kurdien vapausliikkeelle ja solidaarisuus Rojavan demokratialiikkeelle ovat ajankohtaisia, sillä keskustelut Syyrian uudesta perustuslaista ovat käynnissä, ja naapurimaissakin on muutosta ilmassa. Valtiollinen tuki ihmisoikeuksille ja demokratialle on parin viime vuoden aikana valitettavasti hiipunut. Siksi kansalaisyhteiskunnan ääni näiden puolesta on entistä merkityksellisempää.

• Kirjoittanut Rauhanpuolustajat
• Kuvat Marko Ulvila