22.1.2021 astui voimaan ydinaseet kieltävä sopimus. Sopimus neuvoteltiin YK:ssa ennätyksellisen nopeasti, ja 7.7.2017 sen hyväksymisen puolesta äänesti 122 maata. Sopimus astui voimaan, kun 50 valtiota oli sen ratifioinut. Suomi ei ole sitä allekirjoittanut.
Kun ydinasekieltosopimus astui voimaan, 121 suomalaista vaikuttajaa politiikan, tieteen, kulttuurin ja urheilun alalta vetosi Suomen eduskuntaan ja hallitukseen ydinasekieltosopimukseen liittymisen puolesta. Vetoomuksessa todetaan muun muassa näin:
”Millä tahansa ydinaseiden käytöllä tulisi olemaan katastrofaalisia ja pitkäaikaisia seurauksia ihmisille ja ympäristölle. Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, on vaara että niitä käytetään tarkoituksella tai onnettomuuden seurauksena. Ainoa keino torjua tämä uhka on ydinaseiden hävittäminen.”
Ydinaseiden täydellistä poistamista ajavan ICAN Finlandin koordinaattori Kati Juva kommentoi: ”Ydinasekieltosopimuksesta oletetaan muodostuvan osa kansainvälistä lainsäädäntöä, joka asettaa normin myös sopimukseen kuulumattomille maille. Historiallisesti on todella merkittävää, että sopimus asettaa keskustelun ytimeen ydinaseiden katastrofaaliset humanitaariset seuraukset.”
Suomalaisista 87 prosenttia kannattaa ydinaseiden kieltämistä ja 84 prosenttia haluaa Suomen allekirjoittavan kieltosopimuksen, todettiin syksyllä 2019 ICAN Finlandin teettämässä mielipidekyselyssä. Lisäksi kieltotavoite on kolmen hallituspuolueen ohjelmissa.
• Mikä ydinasekieltosopimus on?
Ydinasekieltosopimus on ensimmäinen kansainvälinen ydinaseet kokonaan kieltävä sopimus. Se kieltää ydinaseiden kehittämisen, testaamisen, tuottamisen, valmistamisen, kuljettamisen, hallussapidon, säilyttämisen, käytön tai käytöllä uhkailun, tai näissä avustamisen. Sopimukseen sitoutuneet valtiot eivät myöskään saa sallia ydinaseiden sijoittelua alueelleen.
• Miksi Suomi ei ole mukana?
Suomi ei osallistunut YK:n neuvotteluihin ydinasekieltosopimuksesta eikä äänestänyt sen puolesta. Suomi on perustellut kantaansa muun muassa sillä, ettei suurin osa muistakaan Euroopan maista ole sitä allekirjoittanut. Siinä tilanne noudattaa kuitenkin pikemminkin Naton kuin EU:n jäsenyyttä. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet EU:n jäsenet Irlanti ja Itävalta, jotka eivät kuulu Natoon.
Suomen mukaan sopimus, jossa ydinasevallat eivät ole mukana ja jota ne voimakkaasti vastustavat, ei ole toimiva tapa edistää ydinaseriisuntaa. Lisäksi Suomi pelkää, että ydinasekieltosopimus heikentäisi ydinsulkusopimusta, jossa myös ydinasevaltiot ovat edelleen mukana.
Toisaalta ydinasekieltosopimus antaa selkeän moraalisen viestin ydinasevaltioille. Ydinaseiden omistaminen on siksi merkittävä mainehaitta näille maille. Lisäksi esimerkiksi kemiallisten ja biologisten aseiden ja jalkaväkimiinojen käytön kielto on selkeästi vaikuttanut näiden aseiden valmistukseen ja käyttöön myös niissä maissa, jotka eivät ole kieltosopimuksissa mukana.
• Mitä muita ydinkieltosopimuksia on?
Ydinsulkusopimus (NPT) astui voimaan vuonna 1970 tarkoituksena estää ydinaseiden leviäminen. Sopimus antaa väliaikaisen oikeuden ydinaseiden hallussapitoon viidelle valtiolle: Yhdysvalloille, Venäjälle, Kiinalle, Ranskalle ja Isolle-Britannialle (jotka ovat YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet, ns. P5-maat). Vastineeksi ydinaseista luopumisesta muut sopijapuolet saavat vapaasti käyttää ydintekniikkaa rauhanomaisiin tarkoituksiin ja saivat P5-mailta lupauksen ydinaseriisunnasta.
Koska jokainen ydinvoimala on samalla ydinasemateriaalitehdas, on sopimuksessa sisäänrakennettu ristiriita: ydintekniikan edistäminen lisää ydinaseiden leviämisen riskiä.
Ydinsulkusopimukseen ovat liittyneet kaikki YK:n jäsenmaat paitsi Intia, Israel, Pakistan ja Pohjois-Korea, joilla kaikilla on oma ydinase.
Täydellinen ydinkoekieltosopimus (CTBT) on vuonna 1996 solmittu sopimus, joka kieltää ydinasekokeet. Sopimuksen on ratifioinut 168 maata, mutta se ei ole vieläkään voimassa. On nimittäin sovittu, että sopimus astuu voimaan vasta kun sopimuksen liitteessä 2 mainitut 44 maata (maat, joilla katsottiin olevan riittävä ydintekninen osaaminen) ovat ratifioineet sopimuksen. Liitteen 2 maat, jotka ovat allekirjoittaneet mutteivät vielä ratifioineet sopimusta, ovat Egypti, Iran, Israel, Kiina ja Yhdysvallat. Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea eivät ole edes allekirjoittaneet sopimusta.
Huolimatta siitä, että sopimus ei ole voimassa, on rakennettu ydinkokeiden havaitsemisen maailmanlaajuinen asemaverkosto, jota hallinnoi Wienissä päämajaansa pitävä Comprehensive Nuclear-Test-Ban-Treaty Organization, CTBTO. Suomi osallistuu aktiivisesti asemaverkoston rakentamiseen ja toimintaan.
Sopimuksen solmimisen jälkeen ainoastaan Pohjois-Korea on suorittanut ydinasekokeita.
Uusi START-sopimus (virallisesti Measures for the Further Restriction and Limitation of Strategic Offensive Arms) on Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen vuonna 2010 solmittu sopimus. Se asettaa ylärajoja pitkän kantaman ballistisille ohjuksille ja pommikoneille sekä niiden kantamien ydinkärkien lukumäärille. Sopimus johti näiden aselajien lukumäärien puolittumiseen kummankin osapuolen kohdalla.
Sopimus ei koske ns. taktisia ydinaseita, eli rynnäkkökoneiden ja lyhyen kantaman ohjusten kuljettamia ydinaseita.
Sopimus umpeutui 5. helmikuuta 2021, mutta tammikuussa 2021 osapuolet sopivat sen voimassaoloajan jatkamiseen tähtäävistä neuvotteluista.
INF-sopimus (Intermediate-Range Nuclear Forces Treaty) oli vuosina 1988–2019 voimassa ollut Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen sopimus. Se kielsi maasta laukaistavat ohjukset, joiden kantama oli 500–5500 kilometriä. Sopimus johti 2692 ohjuksen romuttamiseen ja eritoten Euroopassa olevien ydinaseiden vähentymiseen. Molemminpuoliset syytökset sopimuksen rikkomisesta johtivat lopulta sen purkuun.
ICAN Finland on kansainvälisen ydinasekiellon puolesta työskentelevän ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) -kampanjan verkosto Suomessa. Verkoston jäseniä ovat Aseistakieltäytyjäliitto, Lääkärin sosiaalinen vastuu LSV, Naiset rauhan puolesta, Rauhanliitto, Rauhanpuolustajat, Sadankomitea, Tekniikka elämää palvelemaan ja Wilpf. Verkoston toimintaan ovat tervetulleita mukaan kaikki ydinaseiden hävittämisestä kiinnostuneet järjestöt ja yksityishenkilöt.
Koosteen pohjana on käytetty tietoja, jotka löytyvät verkoston nettisivuilta icanfinland.fi.
Facebook: @icanfinland
Twitter: @ICANFinland
