Iran ei ole vain ydinohjelma -keskustelutilaisuus 12.3.

Iran ei ole vain ydinohjelma -keskustelutilaisuus 12.3.

[Tapahtumat] iran (01.03.13)Iranin yhteiskunnallisesta kehityksestä keskusteltiin tiistaina 12.3. Helsingissä. Irania valottivat ja pohtivat toimittaja Liisa Liimatainen, ulkoministeri Erkki Tuomioja ja professori Hannu Juusola. Otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan tilaisuuden raporttia. Keskustelu on myös nauhoitettu, nauhoitetun version kuulet täältä.

 

 

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetiin ajankohtainen Iranin tilannetta käsittelevä keskustelutilaisuus tiistaina 12.3. Safer Globe Finlandin ja Suomen Rauhanpuolustajien järjestämässä tilaisuudessa, jonka teemana oli ”Iran ei ole vain ydinohjelma”, keskusteltiin Iranin yhteiskunnallisesta kehityksestä. Paneelikeskusteluun osallistuivat ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja, toimittaja Liisa Liimatainen ja Helsingin ylliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien professori Hannu Juusola. Mikäli haluat kuulla nauhoitteen tilaisuudesta, paina tästä.

[] 156070_10151313481286581_2054013702_n (13.03.13)

Toimittaja Liisa Liimatainen kertoi Iranin itsenäisyyden vähentyneen, sillä Kiina, joka on Iranin eräitä harvoja kauppakumppaneita, vaatii, että vain noin 40 prosenttia Kiinaan vietävistä öljyvaroista maksetaan valuutalla. Loppuosa maksetaan Kiinassa tuotetuilla tuotteilla. Liimatainen kertoi myös, että ankara taloudellinen tilanne on johtanut yhteiskunnallisen aktivismin sekä ay-toiminnan voimakkaaseen lisääntymiseen. Noin kaksi kolmasosaa Iranin teollisuuslaitoksista on vakavissa vaikeuksissa. Kauppasaarto on hänen mukaansa merkittävä haittatekijä, mutta Iran ei ole myöskään uudistanut riittävästi omaa talouttaan, joka on pitkälti riippuvainen öljystä.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja puolestaan korosti, että ydinohjelmaan liittyvät kiistat on ratkaistava rauhanomaisin keinoin, sillä ydinohjelma on vahvasti sidoksissa Iranin sisäpoliittiseen tilanteeseen. Mikäli Iraniin hyökättäisiin, viimeistään tässä vaiheessa maa alkaisi kehittää ydinohjelmaansa sotilaallisiin tarkoituksiin, ja presidentti Mahmud Ahmadinežadin hallinto voisi käyttää tätä jopa hyväkseen. Neuvottelut ratkaisusta on aloitettu, mutta ne etenevät kuitenkin varsin hitaasti.

[] 485980_10151313477686581_801395522_n (13.03.13)

Myös Professori Hannu Juusolan mukaan Iranin tilanne on unohdettu. Kun protestit vuonna 2009 maassa pidettyjen presidentinvaalien jälkeen alkoivat, arabimaailmassa oli vielä hiljaista. Arabikevään tapahtumat eivät kuitenkaan missään vaiheessa levinneet Iraniin. Juusolan mukaan Iranissa on kuitenkin arabimaihin verrattuna useita erityispiirteitä: nykyinen hallinto on syntynyt vallankumouksen tuloksena eikä Iranissa ei ole tapahtunut vallan keskittymistä toisin kuin arabimaissa. Nykyisen regiimin tukea on lisännyt myös lännen (erityisesti Yhdysvaltojen) vihamielinen suhtautuminen Iraniin. Tuomioja yhtyi Juusolan näkökantaan. Hän esitti, että Iranilla on toki oikeus kehittää ydinohjelmaansa rauhanomaisiin tarkoituksiin aivan kuin muillakin valtioilla. Ydinohjelmaa käytetään kuitenkin myös verukkeena, jotta maan hallitus saataisiin vaihdettua.

Liimataisen mukaan Iranin suurimmat tämänhetkiset haasteet ovatkin sisäpoliittisia: vaikean taloudellisen tilanteen ja työttömyyden vuoksi monilla on vaikeuksia elättää itsensä ja perheensä. Maan tulevaan kehitykseen vaikuttavat kaikkien panelistien mukaan myös kesän 2013 presidentinvaalit, joiden valtataistelu tulee kiihtymään. Vaalit käydään konservatiivivoimien sisäisten valintojen perusteella, reformistiset liikkeet on suljettu pois, ja potentiaalisia ehdokkaita on vangittu. Iranin ihmisoikeustilanne on myös viime vuosien aikana heikentynyt, muun muassa kuolemanrangaistusta on alettu soveltaa myös alaikäiseen väestöön. Panelistien mukaan ihmisoikeustilanteeseen Iranissa ei ole myöskään näkyvissä parannusta, tällä hetkellä kymmeniä toimittajia on vangittuina.

[] 544610_10151313477471581_1351020239_n (13.03.13)Toisin kuin usein on ymmärretty, Iranin poliittinen, valtiokoneiston ulkopuolinen oppositio on panelistien mukaan varsin heikko. Keskeisimpänä pidetyn Mir-Hosein Musavin johtamalla reformistisella ryhmittymällä on tukea Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta maan sisällä sen asema on mitätön. Iranissa ei ole myöskään etnisyyteen pohjautuvaa poliittista liikettä, joka voisi johtaa esimerkiksi maan hajoamiseen. Iranin kulttuurista monimuotoisuutta korosti myös Iranin Suomen suurlähettiläs Seyed Rasoul Mousavi. Suurlähettiläs painotti myös sitä, että Iranista on paljon liikkeellä tosiasioihin perustumatonta tietoa, ja ettei Iranilla ole aikomusta kehittää ydinohjelmaansa sotilaallisiin tarkoituksiin. Idea Lähi-idän ydinaseettomasta vyöhykkeestä syntyi aikanaan Iranin ja Egyptin aloitteesta. Vaikka tämä tapahtui Iranin osalta šaahin vallan aikana, myös maan nykyinen johto tunnustaa sen, ja Iran on pyrkinyt omalta osaltaan edistämän hankkeen toteutusta ja se oli myös valmis osallistumaan ydinaseettomaan vyöhykkeeseen tähtäävään, mutta sittemmin peruutettuun Helsingin konferenssiin.

Sekä suurlähettiläs että panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että muutoksen olisi tultava Iranissa ennen kaikkea maan sisältä. Tämän tukemiseksi olisi löydettävä tapoja, jolla Iranin kansalaisyhteiskuntaa voisi tukea nykyistä paremmin ja tehokkaammin.