Amnestyn tuore maaliskuussa julkaisema raportti Marokosta ja Länsi-Saharasta maalaa synkän kuvan alueen tilasta. Raportin mukaan Marokko on rajoittanut sanan-, järjestäytymis- ja kokoontumisvapautta, toimittajia vastaan on nostettu syytteitä ja mielenosoituksia on hajotettu väkivalloin. Lainsäädännön tasolla ja arjessa naiset kokevat yhä syrjintää, samaa sukupuolta olevien seksuaaliset suhteet on kriminalisoitu ja käytössä on kuolemanrangaistus.
Amnestyn raportissa nostetaan esille Marokon sananvapauden ongelmia. Sananvapauden rajoittamisen on saanut tuta muun muassa tunnettu toimittaja Ali Anouzla, joka sai tammikuussa syytteen terrorismin puoltamisesta ja siihen kannustamisesta julkaistuaan artikkelin Lakome. com-verkkosivulla. Pahimmillaan hän voi saada 20 vuotta vankeutta. Seitsemää toimittajaa ja aktivistia taas syytetään ”valtiollisen turvallisuuden uhkaamisesta” heidän osallistuttuaan kansainvälisesti rahoitettuun toimittajuustyöpajaan. Heitä syytetään myös ”kansainvälisen rahoituksen raportoimatta jättämisestä”. Jos he saavat syytteen, heitä uhkaa jopa viiden vuoden vankilatuomio.
Viranomaiset ovat hankaloittaneet ihmisoikeusjärjestöjen rekisteröintiä ja estäneet ihmisoikeusryhmiä ja muita järjestöjä järjestämästä kokouksia tai tapahtumia. Ulkomaisten toimittajien, aktivistien ja ihmisoikeuksien puolustajien maahanpääsyä on myös estetty.
Länsi-Sahara nousee erikseen esiin
Raportissa huomioidaan erikseen Länsi-Saharan tilanne. Viranomaiset ovat käyttäneet voimakeinoja rauhanomaisten mielenosoitusten lopettamiseen sekä rajoittaneet niiden poliittisten aktivistien toimintaa, jotka ajavat kansanäänestystä Länsi-Saharan itsenäisyydestä tai nostavat esiin ihmisoikeusloukkauksia.
Viime vuoden huhtikuussa Marokko karkotti espanjalaisia, belgialaisia ja ranskalaisia lakimiehiä sekä espanjalaisen tuomarin, jotka olivat matkustaneet Rabatiin edustamaan vuonna 2010 Gdeim Izikin protestileirin yhteydessä vangittuja sahraweja. Amnesty on kritisoinut Marokkoa siitä, että se on käsitellyt asiaa sotaoikeudessa, vaikka asia on siviilioikeuden alainen.
Amnestyn raportissa nostetaan myös erikseen esille sahraweihin kohdistuva väkivalta ja kidutustapaukset. Viime vuoden huhtikuussa viranomaiset pidättivät Brahim Saikan, joka oli osallistumassa työttömien sahrawien mielenilmaukseen Guelmimissa. Häntä syytettiin poliisin vastustuksesta sekä poliisilaitoksen halventamisesta. Pidätyksen jälkeen hän ryhtyi nälkälakkoon protestoidakseen huonoja olojaan. Saika kuoli poliisin hallussa, eikä poliisi tehnyt asiasta kuolinsyytutkimusta.
Naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet yhä heikot
Marokon parlamentti on julkaissut lakiluonnoksen, jolla pyritään taistelemaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Lakiluonnosta ei ole kuitenkaan vielä ehditty hyväksyä parlamentin ylähuoneessa. Amnestyn mukaan laissa on paljon positiivisia elementtejä, kuten väkivallasta selvinneiden suojelu oikeuskäsittelyn aikana ja sen jälkeen.
Naisten oikeuksissa on kuitenkin yhä paljon puutteita. Abortti on laiton, mutta se sallitaan erityistapauksissa esimerkiksi raiskauksen, insestin tai lääketieteellisten syiden perusteella. Aborttiin tarvitaan kuitenkin kolmannen osapuolen hyväksyntä, minkä vuoksi abortin tekeminen viivästyy ja moni saattaa yrittää tehdä sen omin konstein.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on Marokossa heikko, ja heihin kohdistuu väkivallan uhkaa. Samaa sukupuolta olevien seksuaaliset suhteet on kriminalisoitu.
Teksti: Antti Kurko
