Rauhanliiton, Rauhanpuolustajien, Sadankomitean ja ICAHD Finlandin järjestämässä asekauppaseminaarissa 27.8.2019 pureuduttiin Suomen ja EU:n harjoittaman asekaupan vastuullisuuteen ja kansainvälisiin sitoumuksiin.
Euroopan asekaupan vastaisen verkoston Enaatin koordinaattori Läetitia Sedou kertoi Euroopan unionin merkittävästä militarisointihankkeesta, josta ei juurikaan uutisoida. Käytännössä EU:n uuden puolustusrahaston (European Defence Fund) suunnitellaan käyttävän vuosina 2021–2027 yli 13 miljardia euroa aseteollisuuden tukemiseen. Summa on huomattavasti suurempi kuin humanitaariseen apuun kaavailtu määräraha.
ICAHDin (Israeli committee against house demolition) puheenjohtaja Jeff Halper kertoi, että Suomen merkittävän asekauppakumppanin Israelin aseteollisuuden lonkerot ulottuvat käytännössä kaikkien ihmisoikeus- ja sotarikoksiin syyllistyvien maiden ”turvallisuuskoneistoihin”.
Suomalaiset kommenttipuheenvuorojen pitäjät kommentoivat Antti Rinteen hallituksen ohjelman kirjausta, jonka mukaan Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Saferglobe-ajatushautomon vt. toiminnanjohtaja Kari Paasonen totesi, ettei asevienti ollut mitenkään esillä edellisen hallituksen ohjelmassa. Paasonen piti nyt tehtyä kirjausta merkittävänä siinä mielessä, että asekaupan problemaattisuus nostetaan ainakin esille.
Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson nosti esiin muun muassa sen, että ulkoministeriö on alistunut osaksi kokonaisvaltaista arviointia yhdessä muiden ministeriöiden kanssa asevientilupien myöntämisessä. Hänen mielestään sen tehtävä olisi vain valvoa tiukasti sitä, että Suomi noudattaa tekemiään kansainvälisiä sitoumuksia. Sen jälkeen hallituksen lopullinen päätös asiasta voi olla vastoin tehtyjä sitoumuksia, mutta se tulisi myös selkeästi artikuloiduksi.
ICAHDin Suomen-osaston puheenjohtaja Syksy Räsänen kiteytti tilanteen yksinkertaisesti: Ongelmana ei ole sitoutuminen asekauppaa koskeviin sopimuksiin vaan se, ettei niitä noudateta. Niissä ei ole väljyyttä sellaisiin tulkintoihin, joita Suomi ja muut EU-maat ovat tehneet salliessaan aseviennin. EU:n ilmaisema kanta on yksiselitteisesti, ettei aseita tule viedä jos on olemassa riski, että niitä käytetään ihmisoikeusloukkauksiin.
Teksti Teemu Matinpuro
Kuva Tuuli Vuori
Kuvassa vasemmalta Jeff Halper, Syksy Räsänen, Kari Paasonen, Läetitia Sedou ja Frank Johansson sekä keskustelua vetänyt Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
