Israelin järjestelmä perustuu yhden etnisen ryhmän ylivaltaan, mutta sitä on katsottu apartheidin näkökulmasta vasta hiljattain.
Ensimmäinen tutkimus ilmestyi Etelä-Afrikassa. Valtion tutkimuslaitos HSRC:n tutkimusryhmä arvioi vuonna 2009, että Israelin järjestelmä Miehitetyillä palestiinalaisalueilla täyttää kansainvälisen oikeuden määritelmän apartheidille.
Vuonna 2011 kansalaisyhteiskunnan tuomioistuin Russell Tribunal on Palestine laajensi analyysiä kattamaan Israelin valtion alueen ja pakolaiset. Se totesi, että on yksi apartheid-järjestelmä, joka ilmenee eri tavoin Israelissa, miehitetyillä alueilla ja pakolaisten elämässä.
Vuonna 2017 apartheid-tutkimus siirtyi YK:hon. Länsi-Aasian talous- ja sosiaalikomissio julkaisi raportin, joka tuli samanlaisiin tuloksiin kuin Russellin tribunaali. Yhdysvaltojen paineen alla pääsihteeri Antonio Guterres määräsi poistamaan raportin YK:n sivuilta. Komission johtaja Rima Khalaf ennemmin erosi kuin totteli.
Seuraavan raportin julkaisi vuonna 2020 ihmisoikeusjärjestö Yesh Din. Se keskittyi tilanteeseen Länsirannalla. Paljon huomiota on saanut B’Tselemin uusi kannanotto. On merkittävä askel, kun Israelin suurin ihmisoikeusjärjestö sanoo, että Israelin väkivallan tarkoituksena on juutalaisen ylivallan ylläpitäminen koko sen hallitsemalla alueella.
Apartheidilla on iso oikeudellinen paino. YK:n apartheid-yleissopimuksen mukaan apartheidia ylläpitävät henkilöt ja instituutiot ovat rikollisia. Raporteissa on korostettu, että apartheidia tukevat valtiot ovat osallisia rikokseen. Suomikin jatkaa asekauppoja ja tuontia siirtokunnista.
Kansainvälinen rikostuomioistuin totesi helmikuussa, että sillä on toimivalta tutkia sotarikoksia Miehitetyillä palestiinalaisalueilla, ja sen peruskirjassa mainitaan apartheid. On epätodennäköistä, että asia tulisi nyt tutkintaan, mutta raportit ovat muutoksen vipuvarsi. Aihetta on tuonut valtavirtaan myös Amnestyn vuoden 2017 raportti Myanmarin apartheid-järjestelmästä, ja järjestö on sanonut tekevänsä arvion myös Israelista.
Teksti: Syksy Räsänen