Etiopian pääministeri Abiye Ahmed allekirjoitti Somalimaan presidentin Muse Bihin kanssa aiesopimuksen, jonka sisältö on suhteellisen salaperäinen ja sisältää avoimia kysymyksiä. Sopimuksen mukaan sisämaavaltio Etiopia saa käyttää eri tarkoituksiin yhtä Somalimaassa sijaitsevista satamista, joka takaa heille pääsyn Punaisellemerelle.   

Somalian hallitus pitää sopimusta laittomana ja syytti Etiopian pääministeriä alueen turvallisuuden horjuttamisesta ja Somalian suvereniteetin loukkaamiseta. Somalimaa on itsenäiseksi tasavallaksi  julistautunut hallinnollinen alue Somaliassa, ja se irtautui yksipuolisesti Somaliasta vuonna 1991. Sitä pidetään yhä kansainvälisesti osana Somaliaa. 

Itä-Afrikan alueellinen kehitysjärjestö IGAD (johon kuuluvat Etelä-Sudan, Etiopia, Eritrea, Djibouti, Kenia, Somalia, Sudan ja Uganda) ja Afrikan unioni ovat yrittäneet rauhoittaa tilannetta. IGAD piti Djiboutin presidentin johdolla tilanteesta ylimääräisen kokouksen Ugandassa, mutta Etiopia ei osallistunut vedoten päällekkäisiin tapaamisiin. Kummankaan järjestön toimet eivät ole toistaiseksi johtaneet tuloksiin, ja paikallisten asiantuntijoiden mukaan Abiye Ahmedin jättäytyminen pois IGADin järjestämästä ylimääräisestä kokouksesta saatetaan tulkita Somalian taholta selvänä sodan julistuksena.

Kansainvälisen yhteisön edustajat kallistuvat kiistassa Somalian puolelle. He ovat muistuttaneet maan suvereniteetin kunnioittamisen välttämättömyydestä ja toivoneet, että Somalian ja Etiopian johtajat ovat valmiita ratkaisemaan maiden välisen konfliktin diplomaattisesti. Pelättävissä on, että konflikti laajenee alueelliseksi koskemaan koko Afrikan sarvea.

Egypti, joka tukee Somaliaa, saattaa käyttää tilannetta hyväkseen ja kehittää sijaissodan alueella. Egyptin ja Etiopian välillä on pitkään ollut kiista Niilin vesistä. Etiopia rakensi Niilin yläjuoksulle Afrikan suurimman padon, minkä seurauksena Egyptin elintärkeät vesivarat voivat olla uhattuina. Samaan aikaan Eritreassa pelätään Etiopian saavan merkittävän jalansijan Punaisellamerellä ja vuoden 2000 rauhansopimuksesta huolimatta käynnistävän uudelleen maiden välisen sodan.

”Ainoastaan puhtailla käsillä voi puhdistaa”

Karkeasti käännetty somalialainen sananlasku kuvaa IGADin, Afrikan unionin tai muun kansainvälisen yhteisön kyvyttömyyttä luoda keskusteluyhteyttä Somalian ja Etiopian välillä. Tässä tilanteessa Suomella, jolla on hyvä maine rauhanneuvottelijana, olisi hyvät edellytykset toimia kiistassa välittäjänä. 

Lisäksi ulkoministeri Elina Valtonen jatkoi Suldaan Said Ahmedin Afrikan sarven alueen rauhanvälityksen erityisedustajan tehtävää. Jatkosta on uutisoitu laajasti alueella ja se on saanut lämpimän ja toiveikkaan vastaanoton koko Afrikassa. Uutisissa tuodaan esille, miten jo Pekka Haaviston ulkoministerikaudella kaudelle 2022–2023 erityisedustajaksi nimitetty Suldaan on kiitettävästi luonut hyviä ja toimivia suhteita alueen valtiollisten johtajiin ja kansalaisaktivisteihin.

Suldaanin nimitys on lottovoitto, koska hän on itse kotoisin Afrikan sarven alueelta ja hänellä on laaja kokemus seudun sosiaalisesta rakenteesta, kulttuurista ja kielestä. Näitä ja suomalaisuuteen liitettyjä arvoja, kuten pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta, tarvitaan rauhanneuvotteluissa. Ministeri Valtonen on todennut, että Suldaan Said Ahmedin laajat verkostot Afrikan sarvessa ovat suureksi hyödyksi Suomen työlle alueen vakauden puolesta. Suldaanin tehtävä Suomen ulkoministerin erityisedustajana painottuu ulkoministeriön tiedotteen mukaan rauhanprosessien tukemiseen. 

Suomen sopivuutta tämän konfliktin ratkaisemiseen perustellaan sillä, että Suomen ja Afrikan sarven maiden välillä on pitkäaikaiset kahdenväliset suhteet. Samoin Suomen maine rauhaa rakentavana ja rakastavana maana on erinomainen. Näiden lisäksi Suomea pidetään Afrikassa poliittisesti neutraalina maana. 

Uusi konflikti Afrikan sarven alueella vahvistaa ääriryhmien asemaa

Somalian johdolla alueella toimiva terroristiliike al-Shabaab on kärsinyt sotilaallisesti suuria tappioita. Etiopia on tukenut Somaliaa tässä taistelussa. Somalia jatkaa sinnikkäästi sotilaallista operaatiota al-Shabaabia vastaan ja esimerkiksi Yhdysvallat tukee ilmaiskuilla, mutta jotkut ovat arvioineet, että al-Shabaab on muuttamassa retoriikkaa uuden konfliktin seurauksena. Liike pyrkii näyttäytymään isänmaallisena toimijana, joka on valmis puolustamaan Somaliaa Etiopian uusia valtapyrkimyksiä vastaan. Jos se onnistuu luomaan itselleen uuden imagon, se voi saavuttaa lisää tukea kansan keskuudessa ja vahvistua uudestaan. 

Uudet jännitteet lisäävät nuorten toivottomuutta ja motivaatiota pyrkiä Eurooppaan

Lisääntyvä turvattomuus lisää alueen nuorten kärsimystä ja toivottomuutta tulevaisuutensa suhteen ja ajaa nuoria pakenemaan kohti Eurooppaa hengenvaarallisista matkoista piittaamatta, esimerkiksi Venäjän kautta. Toisaalta Putinin Venäjä jatkaa viisumien vapaamielistä myöntämistä afrikkalaisille nuorille. Nuoret Afrikassa tosin tietävät ainakin viimeaikaisten uutisten mukaan, että on miltei mahdotonta ylittää Venäjän ja EU-maiden raja nyt kun rajat ovat olleet kiinni. Samoin nuoret tiedostavat, että viisumin mentyä umpeen he voivat joutua Venäjällä vankilaan tai – eri tietolähteiden mukaan – jopa osallistumaan sotaan Ukrainassa. Konflikti Afrikan sarvessa vaikuttaa Afrikan ja Lähi-idän jo hauraaseen vakauteen. Kilpailu strategisesti tärkeän Punaisenmeren hallinnasta on alkanut. 

Kirjoittaja on Suomessa asuva Somalia-asiantuntija, Suomen Somalimediaverkoston päätoimittaja ja kääntäjä.

Pääkuva: Suomen ulkoministeriön Afrikan sarven alueen rauhanvälityksen erityisedustaja Suldaan Said Ahmed. Kuva: Vitali Gusatinsky