Neuvolan ensimmäisessä jutussa pohditaan mitä on rauhankasvatus, jatkossa on tarkoitus antaa vinkkejä rauhankasvatukseen meidän kaikkien arkeen. ’Rauhankasvatus’ on hieno sana, jota ei ole syytä hylätä, vaikkei se ole ollutkaan muodissa sitten 1980-luvun. Sitä paitsi jokaisen meistä on hyvä harjoittaa rauhankasvatusta aina kun tilaisuus tarjoutuu. Kätilönä Rauhankasvatusneuvolan juttusarjassa toimii luokanopettaja Hanna Niittymäki, joka työskentelee Rauhankasvatusinstituutissa Maailmankoulun vetäjänä.

RAUHANKASVATUSINSTITUUTTI:
Rauhankasvatus herättää pohtimaan ihmisarvoon ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä, tarjoaa keinoja väkivallattomaan konfliktinratkaisuun ja antaa valmiudet väkivallan havaitsemiseen omassa elinpiirissä ja maailmanlaajuisesti. Se pyrkii kehittämään moraalista ja sosiaalista vastuuta, ja kasvattamaan yhteiskunta- ja kulttuurirajat ylittävään ymmärrykseen. Se on yhdessä ajattelemista toiminnallisin työtavoin. Rauhankasvatus vaikuttaa tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Rauhankasvatuksessa käsitellään erilaisia globaaleja teemoja ja tärkeitä arvoja, kuten demokratiaa, aktiivista kansalaisuutta, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, rasismia, ihmisoikeuksia ja väkivallattomuutta.

HELENA KEKKONEN:
Rauhankasvatus tarkoittaa tiedon hankkimista maailman suurista ongelmista, asioiden syvällistä ymmärtämistä ja valmentautumista käytännön rauhan puolesta työskenteleväksi kansalaiseksi, Toiminnan pohjan muodostaa vaikeuksissakin kestävä usko rauhan välttämättömyyteen.
Rauhankasvatuksen keskeinen arvo on ihmiselämän itseisarvon kunnioitus.

UNESCO:
Rauhankasvatus on toimenpide, jolla estetään lapsia (toim. huom: Ei luovuteta aikuistenkaan kohdalla!) sortumasta erilaisiin väkivallan muotoihin. Tähän pyritään kehittämällä erilaisia käyttäytymisen taitoja, jotka tukevat rauhaa ja sen rakentamista. Lisäksi rauhankasvatuksessa pyritään opettamaan lapsille ihmisyyteen liittyviä arvoja samalla tavoitellen lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä. Unesco erottaa toisistaan kolme rauhan osa-aluetta: sisäinen rauha (”inner peace”), sosiaalinen rauha (”social peace”) ja rauha luonnon kanssa (”peace with nature”). Sisäinen rauha on rauhaa oman sisimmän kanssa. Sosiaalinen rauha taas tarkoittaa yhdessä elämisen kykyä. Viimeisellä määritelmällä tarkoitetaan elämistä sopusoinnussa luonnon kanssa.

RAUHANPUOLUSTAJAT:
Ollaan ihmisiksi.

Lataa tästä Rauhankasvatusneuvola 1 pdf-muodossa.