Ilmastonmuutoksen seurauksena arktisen alueen turvallisuuspoliittinen merkitys on kasvanut. Poliittisessa keskustelussa arktisen alueen hyödyllisyyttä arvioidaan avautuvien merireittien ja vapautuvien luonnonvarojen perusteella.
Alueen alkuperäiskansojen asema nousi kansainvälisesti esiin kun ilmeni, ettei paikallisten asukkaiden mielipiteillä näytä olevan väliä, kun Donald Trump haluaa ostaa (myöhemmin uhkasi myös valloittaa) Grönlannin.
Grönlanti on Tanskan kuningaskuntaan kuuluva itsehallintoalue, jonka vajaasta 60 000 asukkaasta 89 prosenttia on inuiitteja. ltsenäisyydestä pitkällä aikavälillä haaveileva maailman suurin saari on kuitenkin toistaiseksi taloudellisesti liian riippuvainen emämaasta kyetäkseen pärjäämään omillaan. Tanska vastaa maan ulkopolitiikasta, ja Trumpin puheita onkin seurattu tarkasti erityisesti Kööpenhaminassa.
Kun Nuukin kaduilla kysyy grönlantilaisten näkemyksiä Trumpin aikeista, useimmat vastaavat, että olisi tärkeämpää keskittyä paikallisiin ongelmiin. Samalla he muistuttavat olevansa jo kolonisoituja.
Grönlannin puolustuksesta vastaa Tanskan puolustusvoimien arktinen sotilasjohto Arktisk Kommando, joka koostuu lähes yksinomaan tanskalaisista. Asevelvollisuus ei koske grönlantilaisia. Yhdysvaltojen painostus on saanut Tanskan lisäämään sotilaallista läsnäoloaan saarella. Arktisk Kommando on ennen tätä keskittynyt pitkälti valvonta- ja pelastustehtäviin. Sen tunnetuin osasto on seitsemästä koiravaljakkopartiosta koostuva Sirius-partio. Yhdysvalloilla on saarella Pituffikin avaruustukikohta, joka tunnettiin aiemmin Thulen lentotukikohtana.
Myös Saamenmaalla alkuperäiskansojen oikeudet on unohdettu, kun Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet sekä maiden Yhdysvaltojen kanssa solmimat DCA-sopimukset ovat lisänneet sotilaallista toimintaa Saamenmaalla. Syksyllä 2025 julkaistussa erillisselvityksessä saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle Lapin yliopiston professori Laura Junka-Aikio toi esiin, että saamelaisten oikeudet ja viranomaisten neuvotteluvelvollisuus on järjestelmällisesti ohitettu maanpuolustukseen liittyvissä päätöksissä. Sotilaallinen toiminta vaatii raskaan kaluston liikuttelua, ja huoltovarmuudella perustellaan useita infrastruktuurihankkeita, kuten Oulusta ja Rovaniemeltä Narvikiin suunniteltua junarataa. Toteutuessaan nämä vaarantavat jo ennestään vaikeassa asemassa olevia perinteisiä elinkeinoja.
Parhaiten valtiovallan ja alkuperäiskansan välinen yhteistyö on sujunut Norjassa, jossa asevoimat ovat hyödyntäneet saamelaisten paikallistietoa käyttämällä heitä oppaina. Suomessa samoista Naton alaisuudessa järjestetyistä harjoituksista ei ole tiedotettu alkuperäisväestöä lainkaan.
Saamenmaa jatkuu Kuolan niemimaalle, joka on tärkeä osa Venäjän ”linnoituspuolustusta” ja pohjoisen laivaston aluetta. Venäjä on uudistanut Neuvostoliiton aikaisia sotilastukikohtiaan ja rakennuttanut infrastruktuuria Pohjoisen jäämeren rannikkoa pitkin kulkevan Koillisväylän meriliikenteen varalle. Valtaosalla alueesta asuu alkuperäiskansoja. Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen järjestö Raipon edustaa Arktisessa neuvostossa 41:tä kansaa.
Noin kymmenesosa arktisen alueen neljästä miljoonasta asukkaasta kuuluu alkuperäiskansoihin. Muita arktisia alkuperäiskansoja ovat Alaskassa ja Venäjän Kommodorinsaarilla elävät aleutit sekä Pohjois-Amerikan athabaskat ja gwichinit. Näitä kansoja edustavat järjestöt ovat pysyviä jäseniä Arktisessa neuvostossa, samoin kuin saamelaisten ja inuiittien kansainväliset järjestöt. Alkuperäiskansoja edustavilla järjestöillä ei kuitenkaan ole päätösvaltaa Arktisessa neuvostossa. Sitä käyttävät jäsenmaat eli Pohjoismaat, Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä.
Arktinen neuvosto on arktisen alueen korkein kansainvälinen foorumi, mutta turvallisuuskysymykset ovat sen toiminnan ulkopuolella. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen neuvoston toiminta on ollut pitkälti jäissä hallinnollista työtä lukuun ottamatta. Kaikki muut seitsemän arktista maata kuuluvat Natoon ja ovat sen myötä tiivistäneet yhteistyötään.
Ilmastonmuutos ei odota, ja Arktisen neuvoston työlle luonnonsuojelussa ja ympäristökatastrofien ehkäisemisessä olisi jatkuva tarve. Arktinen neuvosto on myös harvoja kansainvälisiä foorumeja, joissa alkuperäiskansat pääsevät valtiojohtajien kanssa samaan pöytään, vaikkakin ilman äänivaltaa.
...meillä on pieni toivomus. Rauhanpuolustajat julkaisee aineistonsa verkossa kaikkien luettavaksi ilmaiseksi. Toimintamme rahoitus perustuu jäsenmaksuihin ja jäsentemme maksamiin tukimaksuihin. Liity sinäkin tukijoukkoihimme! Jäsenmaksun suuruus on 25 €. Maksamalla saat myös Rauhanpuolustaja-lehden kotiisi 4–5 kertaa vuodessa, ja loppuvuodesta postitamme aina seuraavan vuoden Solidaarisuuskalenterin lehden mukana.
Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti täällä.
