Pysyvän kansojen tuomioistuimen (The Permanent Peoples’ Tribunal, PPT) Rojava vastaan Turkki -istunto pidettiin Brysselissä 5.–6. helmikuuta 2025. Istunto järjestettiin Kaakkois-Syyrian laki-, ihmisoikeus- ja naisten oikeuksien järjestöjen ja historiallisen hollanninkielisen Vapaan yliopiston (VUP) pyynnöstä. Näistä osa on kansainvälisiä verkostojärjestöjä. Turkin toimia ei voida ottaa käsittelyyn Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä, koska maa ei ole allekirjoittanut Rooman perussääntöä, johon ICC:n toimivalta perustuu.
Tuomioistuimen tuomariston muodostivat kokeneet oikeusoppineet, jotka ovat erikoistuneet muun muassa ihmisoikeuksiin, kehitysyhteistyöhön ja sotarikoksiin. Domenico Gallo ja Giacinto Bisogni tulivat Italiasta, Rashida Manjoo Etelä-Afrikasta, Czarinba Musni Filippiineiltä, Gabrielle Lefévre Belgiasta ja José Moltó Espanjasta sekä puheenjohtajana toiminut Frances Gail Webber Isosta-Britanniasta.
Syyttäjistön muodostivat vuosikymmeniä juristeina ja asianajajina toimineet viisi naista ja seitsemän miestä kahdeksasta maasta. Syyttäjien puolesta syyteaineiston esittelystä vastasivat Jan Fermon Belgiasta ja Şerife Uysal Turkista.
Syytteiden taustaa
Kurdienemmistöisessä Koillis-Syyrian Rojavassa elää noin 4,6 miljoonaa asukasta. Alue on pinta-alaltaan noin viidenneksen Tanskaa suurempi. Kurdistan puolestaan on kokonaisuudessaan pinta-alaltaan hieman Suomea suurempi, ja se ulottuu Turkin, Syyrian, Irakin ja Iranin alueille. Kurdistanissa asuu arviolta noin 30 miljoonaa kurdia. Syyrian sodan alkamisesta lähtien Rojava on puolustanut yhteiskuntamalliaan, joka on tuonut yhteen kurdeja, arabeja, jesidejä, kristittyjä ja muita vähemmistöjä rauhanomaisen yhteiselon hengessä.
Vuodesta 2018 lähtien aluetta ovat rasittaneet Turkin ja sen tukemien aseellisten ryhmien yhä raaemmiksi käyneet hyökkäykset. Maa on maaliskuusta 2018 alkaen miehittänyt suurinta osaa Afrinin kantonin alueesta. Lokakuusta 2019 lähtien myös Turkin vastainen raja-alue on ollut Turkin ja sen islamististen liittolaisten miehittämä. Joulukuussa 2024 turkkilais-islamistinen hyökkäys pakotti luovuttamaan Shahban ja Manbijin kaupunkien hallinnan Turkin tukemalle Syyrian kansalliselle armeijalle (SNA).
Syytteet
Tuomaristo tutki muun muassa seuraavia syyttäjistön esittämiä syytteitä:
- laittomat sotilaalliset interventiot Syyriassa vuosina 2018–2024
- rikokset ihmisyyttä vastaan, erityisesti kurdeihin kohdistunut etninen puhdistus
- sotarikokset mukaan lukien siviileihin kohdistuneet pommitukset
- laittomat väestönsiirrot alueelta karkotettujen tilalle
- siviiliomaisuuden anastaminen, kiellettyjen aseiden käyttö, kulttuurin ja uskonnon hävittäminen tuhoamalla kulttuuriperintöä
- kollektiiviset rangaistukset
- ympäristötuhojen aiheuttaminen
- laittomat pidätykset, kidutus ja siviili-infrastruktuurin tuhoaminen.
Todisteet syytteistä koostuivat kirjallisista materiaaleista, kuten otteista Turkin viranomaisten ja niiden tukemien militanttien ryhmien verkkosivuilta sekä valokuva- ja videoaineistoista. Osa todistajista puhui etäyhteydellä, sillä heiltä oli evätty viisumi saapua Belgiaan.
Muun muassa esitettiin näytöt hyökkäyksistä lääketieteellisiä laitoksia vastaan, Kobanên ja Miştenurin terveyskeskusten tuhoista sekä Kamishlin lääkehapen täyttölaitoksen ja dialyysiyksikon hävittämisistä. Miştenurin sairaalassa oli hoidettu noin viittäsataa potilasta päivittäin. Laitokset sijaitsivat asutusten keskellä, eikä niillä ollut yhteyksiä sotilaallisiin toimiin tai laitoksiin.
Turkki jatkoi sotilaallisia operaatioita vielä tuomioistuimen istunnon aikanakin. Maan puolustusministeriön ilmoituksen mukaan se oli pommittanut loka–tammikuun aikana noin 50:tä kohdetta.
Turkki on ottanut haltuunsa vedenjakeluverkostoja vaarantaen kansanterveyden. Tämäkin on pakottanut paikallisväestöä lähtemään alueelta. Tishreenin patoa vastaan tehdyistä hyökkäyksistä esitettiin runsaasti video-, valokuva- ja muuta todisteaineistoa muun muassa eri islamistiryhmien ja Turkin viranomaisten verkkosivuilta.
Rikokset Afrinin kantonissa tiivistyvät alueen väestörakenteen muuttamiseen massiivisten kurdiväestön pakkosiirtojen ja siviilien tappamisen avulla. Näin Turkki harjoittaa etnistä puhdistusta. Siviiliväestöön ja -infrastruktuuriin kohdistetut sotilaalliset toimet ovat sotarikoksia. Asiakirjojen mukaan Turkin joukot ovat ryöstäneet alueen oliiviöljyteollisuutta ja myyneet alueella tuotettuja tuotteita turkkilaisella tuotemerkillä. Tehtaiden koneet on takavarikoitu Turkkiin. Katujen nimet on vaihdettu turkin- ja arabiankielisiksi. Uskonnollista manipulaatiota on käytetty Turkin vaikutusvallan laajentamiseksi. Turkin ajettua kurdeja pois kurdiväestön osuus Afrinin alueella supistui yli 90 prosentista 25 prosenttiin. Takavarikoidut kodit ovat päätyneet sunniarabeille ja turkmeeneille.
Syyttäjistön loppulausunto
Syyttäjistön yli puolituntisessa loppulausunnossa todettiin esitettyjen syytteiden ja vastaanotettujen todisteiden yhtäpitävyys.
Loppulausunnon lopuksi syyttäjä Jan Fermon huomautti Pysyvän kansojen tuomioistuimen PPT:n ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n eroista: PPT:llä ei ole kansainvälisten sopimusten suomaa laillista asemaa toisin kuin ICC:llä. Silti myös ICC on voimaton, jos jäsenmaat eivät noudata sen päätöksiä – mistä ei seuraa minkäänlaisia sanktioita.
PPT pyrkii kuitenkin lausunnoissaan ja suosituksissaan noudattamaan ICC:n tapaan kansainvälisiä oikeuskäytäntöjä ja kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia, jolloin ”tribunaalin johtopäätökset lähestyvät ICC:n tuomioiden merkitystä”.
Otteita tuomariston alustavasta ja lopullisesta loppulausunnosta
Todistajanlausunnot kuvasivat yhdenmukaisesti laajaa ja järjestelmällistä rankaisemista, jonka tavoitteena on hävittää kurdien identiteetti, kulttuuri ja läsnäolo alueella. Kylien pommitukset ovat johtaneet lähes 140 000 ihmisen pakkosiirtoon. Todisteina esitettiin myös valokuvia, lääketieteellisiä ja laboratorioanalyysejä kielletyn valkoisen fosforin käytöstä, dokumentteja maan ja omaisuuden takavarikoinnista sekä lähtemään pakotettujen ihmisten paluun estämisestä.
Kansainvälinen oikeus määrittelee, että komentovastuussa oleva on vastuullinen rikokseen joko osallistuttuaan siihen tai jättämällä rikoksen estämättä. Tuomariston lausunnossa todettiin: ”Todisteiden perusteella voimme päätellä, että kaikki vastaajat ovat rikosoikeudellisesti vastuussa: presidentti Recep Tayyip Erdoğan, puolustusministeri (2018–2023) Hulusi Akar, Turkin tiedustelupalvelun päällikkö tuona aikana ja nykyinen ulkoministeri Hakan Fidan, yleisesikunnan päällikkö tuona aikana, nykyinen puolustusministeri Yaşar Güler ja kenraali Ümit Dündar.”
Kansainvälinen yhteisö on tietoinen kurdiväestön jatkuvista kärsimyksistä ja syytettyjen rikoksista, mutta se ei ole ryhtynyt mihinkään merkittäviin toimiin. On ehdottoman tärkeää, että kurdeihin kohdistuneet rikokset tunnustetaan, että syylliset tuodaan oikeuden eteen, ja että DAANES (Pohjois- ja Itä-Syyrian demokraattinen autonominen hallintoalue) tunnustetaan kansainvälisesti aidosti edustavaksi ja demokraattiseksi itsehallinnoksi. Lisäksi kansainvälisen yhteisön on täysimittaisen kansanmurhan estämiseksi varmistettava välittömästi, että Turkki lopettaa hyökkäykset Rojavan kurdiväestöä vastaan.
Suositukset
Tuomioistuin esitti Turkille, Syyrian hallinnolle, YK:lle, Euroopan unionille ja neuvostolle sekä niiden jäsenmaille ja koko kansainväliselle yhteisölle yhteensä 32 suositusta toimenpiteistä. Tässä esimerkkinä yksi kullekin taholle esitetyistä suosituksista:
Tuomioistuin esitti Turkille, Syyrian hallinnolle, YK:lle, Euroopan unionille ja neuvostolle sekä niiden jäsenmaille ja koko kansainväliselle yhteisölle yhteensä 32 suositusta toimenpiteistä. Tässä esimerkkinä yksi kullekin taholle esitetyistä suosituksista:
• Turkin tulee lopettaa hyökkäykset Rojavaan ja kurdien pakkosiirrot sekä kunnioittaa Syyrian alueellista koskemattomuutta.
• Syyrian hallituksen tulee tunnustaa Pohjois- ja Itä-Syyrian demokraattisen autonomisen hallinnon itsemäärittelyoikeus.
• YK:n turvallisuusneuvoston tulee aloittaa Turkin hyökkäysten tutkinta ja ryhtyä toimiin väkivallan pysäyttämiseksi Pohjois- ja Itä-Syyriassa panemalla täytäntöön pakotteita Turkin viranomaisille ja sotilasjohtajille.
• Euroopan unionin ja neuvoston sekä niiden jäsenvaltioiden tulee ryhtyä heti konkreettisiin toimiin vastauksena Rojavaan kohdistetuihin ihmisoikeusrikoksiin ja lopettaa asemyynti Turkkiin.
• Kansainvälisen yhteisön tulee kehittää toimia, joilla autonominen hallinto tunnustetaan kansainvälisesti välttämättömän rauhanprosessin yhteydessä. Prosessin edellytyksenä on terroristi-leiman poistaminen kaikilta prosessiin osallistuvilta.
Iranilainen Nobelin rauhanpalkinnon saanut juristi Shirin Ebadi totesi kansojen tuomioistuimen lopullisen lausunnon julkistamistilaisuudessa Euroopan parlamentissa 26.3.2025: ”Kuinka kauan nämä rikokset jatkuvat, miksi kukaan ei tee tälle loppua? Emme saa unohtaa, että näitä rikoksia ei tehdä vain Rojavan kurdeja vastaan vaan myös Turkissa, Iranissa ja Irakissa. Toivon, että maailma ei sulje silmiään kurdien tilanteelta. Ihmisoikeusaktivistit ja toimittajat olkaa aktiivisempia!”
Kirjoittaja oli helmikuussa Brysselissä seuraamassa kansojen tuomioistuimen istuntoa.