Elokuussa 2021 Yhdysvaltojen asevoimat lähti Afganistanista 20 vuoden sodan jälkeen. Tuolloin valtaan palannut ääriliike Taliban alkoi toisenlaisista lupauksistaan huolimatta rajoittaa tyttöjen ja naisten oikeuksia uskomattoman julmilla tavoilla. Naiset eivät saa puhua julkisilla paikoilla, käyttää julkista liikennettä tai katsoa kohti miehiä, joille eivät ole sukua. Tyttöjen ja naisten koulunkäyntiä ja opiskelua on rajusti rajoitettu. Heidän on vaikeaa, monesti liki mahdotonta, päästä lääkäriin. Naisilla on huonot mahdollisuudet päästä palkkatöihin. Taliban myös palautti käyttöön julkiset teloitukset ja ruoskimiset osana lakia rikkoneiden rangaistuksia.
Talibanin valtaannousu aiheutti entisen hallinnon aikaan valtion laitoksissa töissä olleiden ja tuhansien koulutettujen afgaanien joukkopaon maasta. Muistamme kuvat lentokoneiden rakenteissa roikkuneista ihmisistä, jotka yrittivät poistua Talibanin pelästyttäminä. Korkeasti koulutettujen lähtö ajoi Afganistaniin jääneet huonompiosaiset vieläkin hankalampaan asemaan. Tämän saavat tuta erityisesti tytöt ja naiset.
Taliban rajoitti naisten ja tyttöjen oikeutta koulutukseen rankasti vuoden 2021 jälkeen. Ensin kiellettiin tytöiltä mahdollisuus käydä koulua kuudennen luokan jälkeen. Tytöille on perustettu lukuisia salaisia kouluja, mutta niiden käyminen on vaarallista. Lisäksi naisilta on kielletty opiskelu yliopistoissa. Jälkimmäinen vaikuttaa merkittävästi tyttöjen ja naisten saamaan sairaanhoitoon, koska Taliban ei haluaisi miesten hoitavan naisia, eikä naislääkäreitä enää valmistu maasta paenneiden tilalle. Erityisesti lisääntymisterveyden taso on romahtanut.
Yhdysvaltalaisen Georgetownin yliopiston ja Oslon rauhantutkimusinstituutin raportissa mitataan naisten asemaa 177 maassa. Vuoden 2023 raportissa Afganistan, Jemen ja Keski-Afrikan tasavalta ovat naiselle maailman pahimpia paikkoja elää. Tutkimuksessa huomioidaan esimerkiksi naisten koulutustaso, työllisyys, osuus parlamenttipaikoista, syrjintä, äitiyskuolleisuus sekä naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta ja poliittinen väkivalta.
Ilman päätäntävaltaa
Aiemmin tänä vuonna ilmestyi Katri Merikallion ja Roosa Himman kirja Meitä ette murra: seitsemän afgaaninaisen tarina. Tekijät haastattelivat erilaisista taustoista tulevia naisia, joita yhdistää se, että he ovat saaneet opiskella. Aktivisti Munisa Mubarizin, gynekologi Aminan, entisen poliisin Fateman, ihmisoikeusjohtaja Sima Samarin, toimittaja Latifan, turvakodin johtaja Mahbouba Serajin ja opiskelija Hawan tarinat ja näkemykset kotimaastaan avaavat lukijan katseelle karun, kauniin maan, jossa nainen on aina ollut alempiarvoinen mutta ei koskaan niin arvoton kuin nyt Talibanin hallitessa.
Kahdessa vuodessa Taliban antoi yli 80 säädöstä, jotka rajoittavat merkittävästi naisten elämää. Niistä monet koskevat naisen terveyttä ja ovat omiaan heikentämään sitä. Naisten sulkeminen kodin seinien sisäpuolelle ilman mahdollisuutta opiskeluun, palkkatyöhön ja omien kiinnostuksen kohteiden tutkimiseen tai kunnianhimon toteuttamiseen nitistävät naisen miehen määräysvallan alle kodinhoitajaksi ja synnyttäjäksi näköalattomaan ja ahtaaseen elämään ilman päätäntävaltaa. Lähisuhdeväkivalta on enemmän tapa kuin poikkeus.
Ei siis ihme, että yhä useampi afgaaninainen on masentunut ja itsemurhan partaalla. YK:n alaisen naisjärjestön UN Womenin julkaisemasta raportista selviää, että 68 prosenttia naisista kokee, että heillä on heikko tai hyvin heikko mielenterveys. Kahdeksan prosenttia tiesi ainakin jonkun, joka on yrittänyt itsemurhaa. Monia pitää elämässä kiinni enää lapset – mutta nälkää näkevien lasten ruokkiminen on ajanut yhä useammat yksinhuoltajaäidit, jotka aviomies on hylännyt, kerjäämään kadulle. Tänä vuonna voimaan tulleet kerjäämisen kieltävät lait ovat iskeneet rajusti juuri naisiin. Taliban on pidättänyt ja hakannut heitä, heittänyt vankiloihin, joissa heitä hyväksikäytetään, raiskataan ja jopa pahoinpidellään kuoliaiksi. Silminnäkijäkertomusten mukaan vankiloissa on myös lukuisia saman kohtalon kokevia lapsia.
Synnytyksissä kuolee yhä useampi nainen
Kirjaan haastateltu gynekologi Amina työskentelee naistenklinikalla, jota Suomi on tukenut toistakymmentä vuotta ja tukee yhä. Amina on klinikan ainoa lääkäri. Hän näkee päivittäin raskaina olevia lapsivaimoja, jotka näiden perhe on naittanut paljon vanhemmalle miehelle, joka hakkaa, raiskaa ja pakottaa tytön liki orjatyöhön. Äitiyskuolemat ovat lähteneet rajuun nousuun. Arvioidaan, että vuoteen 2025 mennessä synnytyksissä kuolee 51 000 naista vuodessa. Ennen Talibanin uusinta valtaannousua luku oli 9 000.
Amina ei tätä ihmettele, sillä uskonnollisissa kouluissa, joita pojat käyvät, ei opeteta mitään naisten lisääntymisterveydestä, ja afgaanimiehet voivatkin olla uskomattoman tietämättömiä näistä asioista. Heille kuitenkin opetetaan, että nainen on synnin lähde.
Yksikään valtio ei virallisesti tunnusta Talibania Afganistanin lailliseksi vallanpitäjäksi. Eräs kirjaan haastatelluista sanoo, että Talibanin sanoihin ei ole syytä uskoa, mutta sen kanssa on pidettävä yhteydet avoinna. Mitään muuta ratkaisua ei ole. Marraskuussa Taliban osallistui Bakussa järjestettyyn suureen ilmastokokoukseen, onhan Afganistan yksi ilmastonmuutoksen vaikutukselle haavoittuvaisimmista maista. Nyt pitää löytää keinot, joilla saadaan patavanhoilliset ääri-islamistit havahtumaan myös omia naiskansalaisiaan – ja sitä kautta koko Afganistania – uhkaaviin vaaroihin.
Katri Merikallio & Roosa Himma: Meitä ette murra. Seitsemän afgaaninaisen tarina. Into 2024.
Muut lähteet: Yle, maailma.net, The Guardian, Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti
Mitä tehdä?
Silti minä nousen ry on järjestö, joka auttaa Afganistanissa ja Pakistanissa eläviä afgaaneja ruohonjuuritason kontaktejaan hyödyntäen. Järjestöllä on käynnissä 14.1.2025 päättyvä pienkeräys pitkäaikaiselle yhteistyökumppanilleen Rahnaward-e-Noorin koululle.
Nimi: Rahnaward
Tilinumero: FI60 4055 0017 7986 83
Keräyslupa: RA/2024/1845
Lisätiedot:
Facebook: Silti minä nousen ry
Instagram: @silti_mina_nousen_ry
Silti minä nousen ry:llä on yhteisprojekti Psykologien Sosiaalisen Vastuun (PSV) kanssa. Projekti toteutetaan yhdessä paikallisten vapaaehtoisten ja aktivistien kanssa. Humanitaarisessa työssä toimijuus on usein
länsimaisilla ihmisillä, ja siksi hankkeessa pyritään siihen, että paikallisilla olisi
mahdollisimman paljon valtaa toiminnassa.
Projektissa palkattiin naisopettaja huhtikuussa 2022, ja siinä tuetaan naisia ja lapsia, jotka
ovat erityisen haavoittuvassa asemassa Afganistanissa. Opetuksen avulla naiset ja lapset
pääsevät kehittämään taitojaan, ja samalla heidän psyykkinen hyvinvointinsa kasvaa.
Opettajan työtä voi tukea tekemällä kertalahjoituksen tai ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi.
Nimi: Psykologien Sosiaalinen Vastuu
Tilinumero: FI 25 8000 6710 0878 34
Viitenumero: 217
Keräyslupa: RA/2020/1295
Lisätiedot: vastuu.fi
Lue lisää
Zarifa Ghafari & Hannah Lucinda Smith: Zarifa: naisen taistelu Afganistanissa. Suom. Anssi Eriksson. Bazar 2023.
Eveliina Talvitie & Jyri Pitkänen: Kunniaton mutta vapaa : erään afgaaninaisen tarina. Like 2022.
Jenny Nordberg: Kabulin tyttöjen salaisuus : vaietun vastarinnan jäljillä Afganistanissa. Suom. Irmeli Ruuska. WSOY 2015.
