Ihmisarvoa on itsenäisessä Suomessa erityisesti oikeiston ja itseään isänmaallisiksi kutsuvien taholta oudolla tavalla pyritty mittaamaan ilmansuuntaorientoituneesti. Suomalaisia pohjoisempana asuville ei ole suotu ihmisoikeuksia, eikä heidän kieliään ja perinteitään ole arvostettu. Heille on annettu arvoa vain verotuksen ja ryöstelyn kohteina. Varsinaisesti itsenäisessä Suomessa suomalaisen isänmaallisuuden aste mitattiin sillä, kuinka syvästi osasimme vihata ja halveksia itäpuolellamme asuvia kansoja, jotka sijoittuvat Volgan mutkan seuduilta aina Uralin vaiheille ja jotka pääasiassa puhuvat venäjää. Etelässä asuvia velttoilevia laiskurikansoja meidät on opetettu arvostamisen sijasta halveksimaan.

Arvostamista ja kunnioittamista meidän oli osoitettava parempia ihmisiä ja kansakuntia kohtaan. Näitä arvostettavia parempia ihmisiä olivat maamme ruotsinkieliset, joiden tapojen apinointia pidettiin suomenkielisten nousukkaiden joukossa sivistystason osoituksena. Kulttuurielämä ja koululaitos tukivat tällaista tulkintaa. Itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä saksalaisia tarjoiltiin esimerkilliseksi kansakunnaksi suomalaiselle rahvaalle, ja hävityn sodan jälkeen meitä kannustettiin ihastelemaan Isoa-Britanniaa ja Yhdysvaltoja.

Viisikymmentäluvulta alkaen jokaiseen ”kunnolliseen” suomalaiseen lapsiperheeseen oli tilattava Aku Ankka -sarjakuvalehti. Kun vielä elokuvatarjonta ja television ja radion viihdeohjelmisto pursusivat amerikkalaista ”oikeanlaista viihdettä”, niin maamme isänmaalliset piirit huokailivat tyytyväisyyttään kansalaistemme saavuttamasta korkeasta länsimaalaisuustasosta.

Historian suurin salaliitto ja petos

 Jos länsimaalaisuuteen ihastuneilta tiedustelee perusteluja sen poikkeukselliseen paremmuuteen, niin silloin nostetaan esiin kristinuskon ylivoimaisuus kaikkiin muihin uskontoihin verrattuna. Kristinuskon Jeesus-jumalan opetukset ovat kristittyjen mielestä ylivertaiset. Ottakaamme muutama aivan keskeinen Jeesuksen opetus ja tarkastelkaamme, kuinka kristityt kirkkokunnat ovat niitä historiansa aikana noudattaneet.

Keskeisintä Jeesuksen opetuksessa oli vaatimus taloudellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta käytännössä. Lähimmäisistä huolehtiminen ja toisen paidan luovuttaminen osattomalle oli ehdoton edellytys taivasten valtakunnan toteutumisessa. Tuo Jeesuksen nimitys taivasten valtakunnasta on sekin historialliseen aikaansa sidottu määritelmä. Tänä päivänä hän todennäköisesti käyttäisi käsitettä hyvinvointiyhteiskunta. Ihmisluonteen tuntijana Jeesus näki rikkaiden asenteet hyvinvointiyhteiskunnan toteutumisen suurimpana haasteena. Kamelin oli hänen mukaansa helpompi mennä neulansilmästä kuin rikkaiden sallia hyvinvointiyhteiskunnan toteutuminen.

1970-luvulla espoolaisessa koulussa opettajakunnalla ei ollut vaikeuksia nimittää Jeesuksen vuorisaarnan olennaisista opetuksista muistuttavaa kommunistiksi edes ristiriitaa huomaamatta. Miten ihmeessä samat luokanopettajat kykenivät erottelemaan, milloin Jeesuksen opetukset olivat hyviä ja suositeltavia ja milloin taas pahoja ja sopimattomia? Siis lapsille Jeesuksen oppeja voidaan suositella, mutta niiden toteutumista vaativat aikuiset leimataan kommunisteiksi, sosialisteiksi ja yhteiskuntaan sopimattomiksi epähenkilöiksi, joita kristikuntaan kuuluvien velvollisuus on syrjiä ja vainota. Kristikuntana papit, opettajat ja kasvattajat ovat vuosisatojen ja -tuhansien aikana meidät niin totuttaneet ristiriitaan, että emme anna edes sen räikeimpien ilmenemismuotojen häiritä itseämme. Neljänsadan vuoden ajan länsimainen kristikunta salli kuljettaa 45 000 orjalaivamatkalla 12 miljoonaa orjaa Atlantin yli pakkotyöhön plantaaseille ja maatiloille. Kaksi miljoonaa orjaa menehtyi matkoilla, mikä kertoo orjien todellisesta arvottomuudesta ihmisinä.

Maailman työväenliikkeen historia on täynnä esimerkkejä häikäilemättömästä terrorista parempia työolosuhteita vaatineita rohkeita työtovereita kohtaan. Häikäilemätön lapsityövoiman käyttö ja piittaamattomuus työsuojelusta ovat hävettävää historiaa maissa, joissa työväenliike on saavuttanut sitkeällä ja peräänantamattomalla taistelulla siedettävät työolosuhteet, mutta valitettavaa ja tänäkin päivänä jatkuvaa arkea niissä maissa ja tehtaissa, joissa vain yritysten kilpailukyky saa sanella palkka- ja työolosuhteet.

1800-luvun lopulla Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa yritykset myös suomalaisten nuorten miesten saattamiseksi asevelvollisiksi ja kiistely suomalaisista postimerkeistä saivat suomalaiset historioitsijat nimittämään aikaa sortokaudeksi. Vertailun vuoksi samaan aikaan Amerikan Yhdysvalloissa musta lapsi, joka kaupungin yleisessä puistossa erehtyi hakeutumaan valkoisten lasten leikkiseuraan, syyllistyi rikokseen. Kun Suomi sitten sortokausien jälkeen onnistui itsenäistymään, alkoi köyhille suomalaisille todellinen sortokausi, jonka seurauksena teloitettiin ja tapettiin nälkään ja tauteihin kymmeniä tuhansia suomalaisia. Jostain kumman syystä tätä aikaa historioitsijamme eivät ole nimittäneet sortokaudeksi. Sen sijaan sitä seuranneen neljännesvuosisadan ajan papitkin julistivat ihmisoikeuksiaan vaatineiden kukistettujen köyhien kaikinpuolista kelvottomuutta ja antoivat tukensa sortajille.

Miten Jeesuksen nimen ominut kristikunta on köyhien puolustamisen sijasta joka puolella liittoutunut rikkaiden liittolaiseksi ja tukijaksi? Miten rahanvaihtajien pöydät kumoon heittävästä taistelevasta Jeesuksesta on tehty kuohittu karitsaa paijaava ja vain henkimaailmasta kiinnostunut kummitusolento? Jeesus oli kiinnostunut nimenomaan tämänpuoleisesta maailmasta. Nälkäiselle kansanjoukolle hän organisoi leivän ja kalan jakelun tässä ja nyt, eikä sortunut rikkaiden tavoin tyhjiin lupauksiin haudantakaisista herkkupöydistä. Jeesus realistina ymmärsi hyvin, että vain elävät voivat muuttaa maailman paremmaksi, eikä kuolleisiin kannata enää satsata. Sen hän ilmaisi selväsanaisesti yhdelle seuraajistaan, joka pyysi päästä hautaamaan isäänsä: ”Anna kuolleiden haudata kuolleensa”, oli Jeesuksen ohje. Realistina Jeesus myös ymmärsi, että rikkaiden hallitsemassa maailmassa muutoksen vaatiminen ei ole vaaratonta. Mutta hän uskoi opetuksillaan laskevansa perustan kestävälle, solidaarisuuteen perustuvalle muutosliikkeelle, jossa aina uudet humanistipolvet korvaavat menehtyneet.

Jeesuksen suunnitelma näyttää epäonnistuneen. Hänen persoonallisuutensa omineen kristikunnan johto on liittoutunut rikkaiden kanssa ja solminut historian suurimman ja kai menestyneimmän salaliiton. Jeesuksen opetuksista voidaan vielä puhua pikkulapsille pyhäkouluissa ja koululaisille uskontotunneilla, mutta aikuisten maailmassa kristikunnan sisällä Jeesuksen opetuksista muistuttavaa syytetään ivaillen jeesustelijaksi ja haihattelijaksi.

Väkivallan ja sotien todelliset syylliset

Historia on aina voittajien laatima narratiivi. Länsimaisissa kouluissa on sukupolvesta toiseen luetettu voittajien laatimia sotahistorioita. Oppilaat ovat hikipäisinä yrittäneet painaa mieleensä sotien syiden ja seurausten vyyhteä ilman muistamista ja ymmärrystä helpottavia yleistyksiä. Taloudellisten syiden ja kytkentöjen selvittely olisi auttanut jo paljon. Monissa länsimaisissa kouluissa historiaa ja uskontoa opettavat ovat vieläpä pappeja, joille ei tuota vaikeutta sivuuttaa Jeesuksen opetuksen väkivallanvastaisuus ja sen sijaan ylistää sotien sankaritekoja.

Viimeisen kuudensadan vuoden ajan maailmassa tapahtuneisiin sotiin on syyllinen ollut pääasiassa kolonialismi. Siirtomaiden valloitus ja siirtomaiden väestön alistaminen eurooppalaisten siirtomaaisäntien pakkovaltaan on ollut sotien ja väkivallan harjoittamisen vuosisatoja kestänyt kestoaihe. Siirtomaiden väestön työvoiman ja luonnonvarojen riisto on saanut jatkua meidän päiviimme asti. Eri siirtomaaisäntien keskinäiset kiistelyt riisto-oikeuksista eivät muuta kuvaa väkivallan syistä, ja kolonialismi on syynä myös niihin sotiin ja väkivaltaisuuksiin, joita vapautumisen yritykset ja vapautuminen kolonialismista ovat aiheuttaneet.

Nykyisin kolonialismi on edelleen voimissaan. Siirtomaaisäntien tilalle riistäjiksi ovat tulleet jopa valtioita tehokkaammat suuryritykset, jotka pystyvät kiertämään valtioita koskevia riistorajoituksia.

Ympäristökatastrofien aiheuttajat

Yhdysvaltalainen evoluutiobiologi ja tietokirjailija Jared Diamond esittää kirjassaan Mullistus faktatietoja maailman ympäristön tilasta. Hän on työryhmineen laskenut, että niin sanottu ensimmäinen maailma, johon kuuluvat Pohjois-Amerikka, Eurooppa, Australia ja Japani, käsittää kahdeksannen osan koko maapallon väestöstä. Tämän ensimmäisen maailman miljardin väestön jokainen jäsen kuluttaa luonnonvaroja ja tuottaa saasteita yhtä paljon kuin 32 muuta maapallon asukasta.

Jos kaikkien maapallon asukkaiden kulutustaso nousisi ensimmäisen maailman asukkaiden tasolle, maapalloon kohdistuisi 80:tä miljardia nykyasukasta vastaava kulutus.

Jared Diamond vertaa Kenian ja Yhdysvaltojen kulutusta toisiinsa. Keniassa on 50 miljoonaa asukasta ja Yhdysvalloissa 330 miljoonaa. Yhdysvalloissa on seitsemän kertaa enemmän väkeä kuin Keniassa, mutta se kuluttaa luonnonvaroja 210 kertaa enemmän kuin Kenia. Italian 60-miljoonainen kansa taas kuluttaa luonnonvaroja kaksi kertaa koko Afrikkaa enemmän.

Luonnon saastumisen ja ilmaston lämpenemisen ongelmien edessä ensimmäinen maailma ei voi vältellä vastuutaan. Kestämätön kulutustasomme on seurausta vuosisatoja jatkuneesta koko maapallon luonnon ja ihmisten riistosta. Kun länsimaalaisten omaa vastuuta välttelevät vetoavat kehitysmaiden kulutuksessa ilmenneisiin ongelmiin, löytyy Jeesukselta tähänkin oiva vertaus: ”Sinä ulkokullattu, ota ensin malka pois omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa rikan, joka on veljesi silmässä.”

Kapitalismi – maapallon syöpä

Kapitalismista on tehty saatanallisen tehokas järjestelmä tuottamaan lisävarallisuutta ennestään rikkaille. Kapitalismi on kolonisoinut koko maapallon tuotannon suuryhtiöiden alamaisuuteen. Monimutkaiset ja sekavat finanssi- ja patenttiratkaisut pitävät huolen, etteivät tavalliset ihmiset eivätkä edes pienet kansakunnat pysty hakemaan oikeutta suuryhtiöitä vastaan. Ihmiskunnan suuri enemmistö on pakotettu passiivisiksi kuluttajiksi tarpeellisille tuotteille, mutta sen lisäksi myös mainosmiesten markkinoimille tarpeettomille ja jopa vahingollisille tuotteille.

Kapitalismi pidetään pystyssä väkivaltaisilla pakkotoimilla. Kolonialistinen järjestelmä on aina tarkoittanut luonnonvarojen riistoa ja maailman kansojen alistamista suuryhtiöiden taloudelliselle hyväksikäytölle. Maailman vahvimmat kapitalistiset valtiot eivät kaihda toisten valtioiden sisäisiin asioihin puuttumista. Toisen maailmansodan jälkeen pelkästään USA on lähes viisikymmentä kertaa sekaantunut väkivaltaisesti toisen suvereenin maan sisäisiin asioihin. Se on kaatanut ja murhannut kansojen valitsemia johtajia, tukenut vallankaappauksia, kiduttanut ja kouluttanut kiduttajia.

Väkivaltaisen kapitalismin ylläpito on käsittämättömän kallista. Joka vuosi tuhlataan asevarusteluun 2000 miljardia dollaria täydentämään jo ennestäänkin pursuavia asevarastoja. USA yksinään käyttää asevarusteluunsa reilun kolmanneksen koko maailman asemenoista. Asevarusteluun tuhlatut varat tarvittaisiin kipeästi maailman todellisten ongelmien ratkaisuihin, kuten ilmasto- ja ympäristöongelmien hoitoon. Naomi Klein sanoikin viisaasti, että meidän täytyy joko pelastaa maapallo ja kaataa kapitalismi, tai jos päätämme pelastaa kapitalismin, niin silloin maapallo saa tuhoutua inhimillisenä planeettana.

Kun maailman talousfoorumissa rikkaat kaavailevat ”suurta nollausta” ratkaisuksi maailman taloudelle aiheuttamaansa kaaokseen, on syytä muistaa nasaretilaisen varoitus kamelista ja neulansilmästä. Sen sijaan Rutger Bregmanin kirjoista maailman nuorison soisi etsivän ja löytävän kaipaamansa kestävän ratkaisun maailman talouteen.

Miljardisatsaukset hävittäjiin eivät ansaitse kansalaisten tukea

Meille valehdellaan vallanpitäjien tarkoituksista jatkuvasti. Suomea länsimaalaisuudesta kiittelevien eliitin jäsentenkin toivoisi silti muistavan, ettei kolonialistien sotiin osallistuminen Afganistanissa, Irakissa tai Malissa ole suomalaisen rauhantahtoisen enemmistön toiveiden mukaista. Toivottavasti mahdollisimman pian koittaa aika, jolloin häpeämme kolonialistien vähätteleviä pahoitteluja kansanmurhista, kidutuksista ja droonimurhista.

Kun olemme nostaneet ilmastonsuojelun kaikkein tärkeimmäksi tavoitteeksemme, emme voi ohittaa kysymystä armeijoiden vaikutuksista ympäristöömme. Pelkästään USA:n armeija tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin 140 maailman pienintä valtiota yhteensä.

Väkivaltainen kapitalismi on perustellut tuhlaamisen aseisiin turvallisuudella, mikä on räikeä valhe. Juuri kapitalismi kolonialismin kausineen on perustunut ihmiskunnan enemmistön riistoon. Suomalaiset metsäjätit toimivat kolonialistien tapaan, mutta kansalaisten enemmistön en usko tätä hyväksyvän. Suomalaiset kaipaavat arvostamaansa rauhantahtoista ulkopolitiikkaa, luottamuksen rakentamista ja aseiden vähentämistä hävittäjiin tuhlaamisen sijasta.

Teksti: Tuomo Paasirova
Kuva: Aleksandra Aksenova