Politiikan tutkimuksen klassikko Max Weberin mukaan valtio on ihmisyhteisö, jolla on legitiimi väkivallan monopoli tietyllä maantieteellisellä alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietyt valtion toimijat, kuten armeija ja poliisi, voivat käyttää väkivaltaa laillisesti. Oikeutus perustuu siihen, että kansalaiset tukevat valtiota, jolla on määräysvalta väkivaltaa käyttäviin tahoihin.
Venäjällä väkivaltakoneisto sai juuri lisää valtuuksia. Joulukuusta lähtien poliisi saa tutkia kenen tahansa henkilön omaisuuden, asunnon ja auton sekä piirittää alueita, joilla epäillään olevan rikokseen syyllistyneitä. Käytännössä tämä antaa poliisille oikeudet täydelliseen mielivaltaisuuteen. Tilanne on vakava, sillä jo ilman lisävaltuuksia poliisi on käyttänyt väkivaltaa mielenosoittajia kohtaan, piirittänyt alueita mielenosoituksien kulkureittien varrella, suorittanut joukkopidätyksiä, tehnyt kotietsintöjä aktivistien luona ja tunkeutunut kansalaisjärjestöjen tiloihin.
Väkivallan monopoli on vaara kansalaisille, kun sen tehtäväksi muodostuu valtaapitävien suojelu. Siloviki on yleisnimitys valtiota edustaville väkivaltaa käyttäville ryhmille Venäjällä. Välillä siloviki-termillä viitataan nykyään politiikassa ja talouselämässä toimiviin henkilöihin, joiden ura alkoi näissä väkivaltaa käyttävissä elimissä. Ollaankin tilanteessa, missä ”lupa” käyttää väkivaltaa ei tule kansalaisten hyväksymältä valtiolta, vaan poliittiselta ja taloudelliselta eliitiltä, joka on erittäin hyvin verkostoitunut väkivaltaa käyttävien elinten kanssa.
Poliisin saamat lisävaltuudet ovat siis vain yksi tapa suojella autoritaarista valtiota. Maapallolla ei ole paikkaa, missä poliisi olisi ongelmaton. Jopa Suomessa poliisi palvelee valtaa pitäviä ihmisryhmiä paremmin, minkä osoittaa esimerkiksi poliisien rasistinen kielenkäyttö Facebook-ryhmissä. Sen vuoksi on hyödyllistä pohtia, voiko väkivallan monopoli olla osa ihanteellista yhteiskuntaa.
Ihannetilanteessa valtio on sen kansalaisten yhteissopimus, ja legitimiteetti on saavutettu sitä kautta. Kuitenkaan yksilö ei voi päättää, kuuluuko valtioon vai ei. Jopa niiden ihmisten elämää, jotka syntyvät vailla valtiota, hallitsee valtioiden välinen hierarkia ja valtioiden tahto. Valtio on automaattisesti legitiimi, sillä jokainen syntyy valtioihin järjestäytyneeseen maailmaan, mutta oikeutus on kuitenkin kyseenalainen, koska valinnanvapautta ei ole. Kukaan ei voi vapaaehtoisesti luovuttaa valtaansa väkivaltakoneistolle.
Daria Tarkhova
Kirjoittaja on vallankäytöstä huolissaan oleva maisteriopiskelija.