Ensimmäinen koulupäivä on iso asia. Viime lokakuussa se oli erityisen iso asia Muonan kylässä Malawin maaseudulla, Tansanian, Sambian ja Mosambikin naapurimaassa.
Kun afrikkalaiset lapset kokoontuivat uuden koulun pihalle jo kuudelta aamuvarhaisella, Suomessa tapahtumia seurattiin sähköisten ruutujen äärellä, hetkissä mukana eläen.

Smart School – fiksu koulu: kansalaisyhteistyötä yli rajojen

Ensimmäinen koulupäivä uudessa koulussa konkretisoi pienen kainuulaisen yhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden ja muonalaisen kyläyhteisön viiden vuoden työn tuloksen. Malawin lasten ja nuorten avuksi ry perustettiin kouluprojektin toteuttamista varten. Nyt ensimmäinen yhdistyksen rahoittama ja kyläläisten rakentama koulu on siirretty Malawin valtiolle ja opetus on alkanut. Oppilaita on rekisteröity yli sata, opettajia on viisi.

Paljon on tehty, ja paljon on vielä tehtävää. Malawista kerrotaan, että koulu on saanut paikallisten puheissa nimen ”Smart School”, fiksu koulu. Yksi syy kiitoksiin on sijainti. Koululaiset ja opettajat ovat turvassa – vaarallinen liikenne ja tulvat eivät uhkaa.

Kouluprojekti sai alkunsa, kun maailmalta lapsuuden maisemiinsa Kainuuseen palannut Pirkko Carpenter halusi antaa maailmalle sitä hyvää, mikä on muuttanut hänen elämäänsä. Opiskelu avasi hänen maailmaansa lapsena ja nuorena. Se on myös viitoittanut hänen työelämäänsä ja eläkepäiviään. Hän kokee, että koulutuksen edistäminen on konkreettista rauhantyötä.

Carpenter on kiitollinen ihmisisistä, jotka jakavat hänen tavoitteensa. Yksi näistä ihmisistä on Muonassa projektin vapaaehtoisena yhteyshenkilönä toimiva John Alimoni. Alimonin omat kokemukset Malawin köyhyydestä ja koulutuksen tuomista mahdollisuuksista ovat saaneet hänet omistautumaan kouluprojektille – yli rajojen tapahtuvalle kansalaisyhteistyölle, kuten Carpenter projektia kuvailee. Alimoni käyttää kouluprojektiin vapaa-aikansa ja lomansa. Jaettu kokemus on tehnyt kaksikosta läheiset ystävät ja toistensa sparraajat haastavissa tilanteissa. Molemmat uskovat kokemustensa myötä lujasti siihen, että vaatimattomista oloista voi nousta vahvaksi muutoksentekijäksi paitsi omassa elämässään myös laajemmin yhteiskunnassa. Alimoni kiittää Muonassa kouluprojektin puitteissa vuonna 2018 vierailleita yhdistyksen jäseniä Pauli Rossia ja Raija Nenolaa siitä, että pääsi mukaan hankkeeseen.

”Todellinen reality show”

Oman yhdistyksen perustaminen on ollut Pirkko Carpenterin mahdollisuus uudistaa ja haastaa totuttuja auttamisen ja hyväntekeväisyyden tapoja. Yhdistyksen puheenjohtajuus on haastanut ja palkinnut. Kouluprojektin tekemisessä lähtökohtana on konkreettinen arjen kumppanuus. Se on toteutunut malawilaisesta ja suomalaisesta tietotaidosta ammentaen, keskustellen ja kunnioituksella. Aktiivinen keskusteleva yhteys on vahvasti nykytekniikan ansiota. Asiat hoidetaan suurimmaksi osaksi WhatsApp-viestein, sillä yhteydet Malawissa ovat varsin katkonaiset.

”Tämä on todellinen reality show”, Carpenter summaa kokemuksiaan ja kertoo rupeaman olleen hidas oppimisprosessi sekä suomalaisille että malawilaisille. Hän on omassa tekemisessään kohdannut suomalaisten vaikeuden ymmärtää paitsi malawilaisen elämän realiteetteja myös köyhyyttä sinänsä. Arkisena esimerkkinä voi todeta, että ompelukoneen ostaminen ei ratkaise tulojen hankintaan liittyvää haastetta Muonan maaseudulla. Entä kuinka konkretisoida se, millaista on elää alle dollarilla päivässä? Kuinka saada ihmiset lahjoittamaan ja sitoutumaan pienen paikallisyhdistyksen kauas Afrikkaan sijoittuvaan toimintaan? Toki on ihmisiä, jotka ymmärtävät köyhyyden realiteetteja. Carpenter toivoo, että löytäisi heitä enemmän.

Malawissa tiedetään suurten länsimaisten organisaatioiden avustushankkeista. Pieni vapaaehtoisten ryhmä ja pääasiassa perinteisistä myyjäisistä kertyvät varat muodostavat omanlaisensa toimintatavat. Tärkeintä on se, että kaikki kerätyt varat toimitetaan suoraan Muonan kouluprojektiin.

Yhteisiä arvoja todeksi eläen

Viiden vuoden aikana tehdyssä rajat ylittävässä kansalaisyhteistyössä on eletty todeksi ajatus yhteisestä tekemisestä ja jaetusta osaamisesta. Hierarkiat ovat jääneet taka-alalle ja kyläläiset ovat ottaneet kouluprojektin yhteiseksi asiakseen. Yhteisen hyvän ponnistuksena on saatu oppilaat koulupuvuissaan pulpetteihinsa, tilat opettajille ja ruokailun järjestämiselle, ekologiset käymälät ja välineitä sekä koululaisille että opettajille. Koululaisten hyvinvointia ajatellen koulualueelle on istutettu hedelmäpuita, ja ajatuksena on, että oppilaiden ruoka kasvatetaan tulevaisuudessa itse. Toistaiseksi oppilaiden ateriat ostetaan ravinteikkaina jauhosäkkeinä. Säkki sisältää seoksen, jossa on maissia ja/tai soijaa lisättynä vitamiineilla ja hivenaineilla ja usein myös sokerilla. Koronan vuoksi ruokailua ei voida järjestää koululla, mutta oppilaille annetaan kuukauden ruoka-annos kerrallaan kotiin vietäväksi. Näin pyritään varmistamaan, että oppilaat saavat lämpimän aterian ainakin kerran päivässä. Tällä hetkellä ateriat pystytään kustantamaan jouluun asti.

Alimoni tietää, että moni koululainen lähtee oppimaan tyhjin vatsoin. Toivottavasti toive fiksun koulun oppilaiden kouluateriasta toteutuu, eikä koulua tarvitse käydä nälkäisenä.

Joulutoiveena vahvistusta varainhankintaan

Viiden vuoden aikana muonalaiset ja pienen suomalaisen yhdistyksen jäsenet ovat haastaneet sekä itsensä, toisensa että totutut ajatusmallit. ”Muutos on hidas mutta mahdollinen”, Carpenter toteaa kokemustensa perusteella. Hän muistaa kohdanneensa tekemiseensä kohdistunutta epäilyä ja myös kritiikkiä. Ajan saatossa epäilijät ja kriitikot ovat ymmärtäneet, mihin totutusta poikkeava toimintatapa perustuu ja miksi se todella toimii. Nyt yhdistyksessä haetaan vahvistusta varainhankintaan; uusia tekemisen tapoja ja toimijoita tarvitaan. Kouluruokailun rahoittamiseksi on aloitettu kampanja: säkillinen kouluaterioita on joululahja, jolla rakennetaan tulevaisuutta ja rauhaa. Joululahjakampanjasta kerrotaan tapahtumajulkaisussa yhdistyksen Facebook-sivulla.

Muonan kylän ihmisillä ja uuden koulun oppilailla ja opettajilla on hyvin samankaltaisia toiveita ja unelmia tulevaisuudesta kuin ihmisillä eri puolilla maailmaa. Alimoni muistuttaa, että Malawissa – yhdessä maailman köyhimmistä maista – on paljon potentiaalia. Uuden koulun oppilaissa saattaa hyvinkin kasvaa tulevaisuuden johtaja, opettaja ja hyväntekijä. Tulevaisuus on kaikkien yhteinen asia.

Teksti: Päivi Räisänen
Kuvat: John Alimoni, yhdistyksen arkisto

Haluatko auttaa?

Haluatko lahjoittaa toimintaan, onko sinulla ideoita varainhankintaan? Ota yheyttä yhdistykseen, jonka toimintaan voit tutustua verkkosivuilla ja Facebookissa. www.malawinlastenavuksi.com

Pirkko Carpenteria on haastateltu Rauhan Puolesta -lehdessä 4/2018.