Vuoristo-Karabahin konflikti leimahti jälleen sunnuntaiaamuna 27.9.2020. Vielä ei tiedetä, käynnistikö hyökkäyksen Armenia vai Azerbaidžan. Maiden presidentit syyttelevät toisiaan.
Uhreista on raportoitu niin sanotun kontaktilinjan molemmin puolin. Vuoristo-Karabahin ihmisoikeusaktivisti Artak Beglaryan kertoi Facebook-tilillään, että kaksi siviiliä oli kuollut ja kaksi loukkaantunut alueen pääkaupungissa Stepanakertissä. Myöhemmin Armenian hallitus raportoi yli kymmenen siviilin loukkaantuneen jo pelkästään Stepanakertissä. Azerbaidžan sanoo, että heidän puolellaan kontaktilinjaa sijaitsevissa kylissä Armenian tulitus on aiheuttanut siviiliuhreja.*
Syyskuun 21. päivänä Azerbaidžanin valtion mobilisoinnista ja sotaväestä vastaava keskus ilmoitti, että reservin sotilaat ja upseerit on kutsuttu harjoituksiin ja tarkastuksiin sekä tarkemmin määrittelemättömiin ”erityiskokoontumisiin”. 23. syyskuuta azerbaidžanilainen Meydan-uutistoimisto julkaisi artikkelin, jossa arveltiin sodan syttymisen Armenian kanssa olevan erittäin todennäköistä.
Elokuun 2020 alusta lähtien Armenian puolustusministeriö on muodostanut vapaaehtoisia sotilasyksiköitä. Ministeriö tähdensi, että mahdollisia tulevia sotatoimia varten on varmistettava, että koko maassa on vahva puolustus. Sunnuntaina 27. syyskuuta puolilta päivin Armenia julisti poikkeustilan ja yleisen liikekannallepanon.
KONFLIKTIN JUURET KANSALLISUUSKIISTOISSA 1980-LUVULLA
Azerbaidžanin ja Armenian välinen Vuoristo-Karabahin konflikti on yksi pisimpään kestäneistä konflikteista maailmassa. Se on merkittävästi kiihtynyt uudelleen viime kuukausina.
Vuoristo-Karabah on Etelä-Kaukasiassa sijaitseva alue, jota ovat pitkään asuttaneet kristityt armenialaiset ja islaminuskoiset azerit ja turkkilaiset. Armenialaiset perinteisesti asuvat vuoristossa, kun azerit elävät tasangoilla. Vuoristo-Karabahista tuli autonominen alue Azerbaidžanin sisälle vuonna 1921. Valtaosin armenialainen väestö kuitenkin näki itsensä pikemminkin osana Neuvostoliittoa kuin Azerbaidžania. 1960-luvulla oli yrityksiä siirtää Vuoristo-Karabah osaksi Armeniaa, mutta Neuvostoliiton kommunistisen puolueen johto esti aikeet jyrkästi. Perestroikan aikana etniset jännitteet alueella kiristyivät entisestään.
Konfliktin laukaisijana toimi Chardakhlun kylän tilanne. Vuonna 1987 armenialaisten asuttamassa kylässä protestoitiin kolhoositilan armenialaisen johtajan erottamista. Hänet erotti azeri, joka oli alueen kommunistisen puolueen osaston pääsihteeri. Kylän protestoivat asukkaat nujerrettiin osin väkivalloin, ja vuoden 1988 loppuun mennessä kaikki Chardakhlussa asuvat armenialaiset karkotettiin muualle.
Tuolloiset väkivaltaisuudet aloittivat neljä vuosikymmentä kestäneet vihamielisyydet Armenian ja Azerbaidžanin välillä. Vuonna 1991 kylän nimeksi tuli turkkilainen nimi Chalibel. Sen entiset armenialaisasukkaat muuttivat pääosin Armeniaan Zorakanin kylään.
TUKIJOINA TURKKI JA VENÄJÄ
Vuoristo-Karabahin poliittinen asema on ratkaisematta. Kansainvälisesti se tunnustetaan kiinteäksi osaksi Azerbaidžania, vaikka alue ei ole ollut maan hallinnassa vuoden 1991 jälkeen. Vuodesta 1994 lähtien Armenia ja Azerbaidžan ovat käyneet rauhanneuvotteluja, joissa välittäjänä on toiminut Etyjin Minskin ryhmä.
Turkki tukee Azerbaidžania sen vaatimuksissa. Reuters lainasi Turkin puolustusministeriä Hulusi Akaria, joka lausui: ”Suurin este Kaukasian rauhan ja vakauden tiellä on Armenian vihamielinen asenne. Sen on välittömästi luovuttava vihamielisyydestään, joka sytyttää koko alueen tuleen.” Akar lisäsi, että Turkki olisi Azerbaidžanin tukena ”kaikkine voimineen”. Turkki on Naton jäsen huolimatta maan äärimmäisen huonosta ihmisoikeustilanteesta.
Armenia on yhdessä neljän muun entisen neuvostotasavallan kanssa toisen sotilasliittouman, Kollektiivisen turvallisuusjärjestön (CSTO) jäsen. Syyskuun alussa Armenia isännöi suuria sotaharjoituksia, joihin osallistui tuhatkunta sotilasta Venäjän Gyumrissa sijaitsevasta sotilastukikohdasta.
Teksti: Oksana Tšelyševa
* Tiistaiaamuun 29.9. mennessä Vuoristo-Karabahin uudelleen leimahtaneessa konfliktissa on tiettävästi useita kymmeniä kuolonuhreja.
