Aina ei ole ihan helppo suhtautua Venäjältä kantautuviin uutisiin. Kun muu Eurooppa kärvisteli jo koronaviruksen kourissa, Kreml vertasi pandemiaa trumpilaiseen tyyliin harmittomaan influenssaan. Putinin viesti muuttui kuitenkin nopeasti, ja hän ilmestyi suojavarusteisiin pukeutuneena tv-ruutuihin koronapotilaita hoitavassa sairaalassa, jossa hänen isäntänään toimineella lääkärillä todettiin pian tapaamisen jälkeen tartunta.

Pandemian poliittiset vaikutukset Venäjällä ovat jo osin nähtävissä. Voiton päivän 9.5. juhlallisuudet peruttiin ensimmäistä kertaa historiassa. Kansalaisäänestystä Putinin jatkon mahdollistavasta perustuslaista siirrettiin tuonnemmaksi. Vaikka lopulliset tappiot lasketaan vasta myöhemmin, Venäjän valtiontalous voi selvitä ennusteiden mukaan kriisistä jopa uskottua paremmin. Toinen asia on, miten tavalliset ihmiset siitä selviävät.

Vaikka 9.5. juhlallisuudet on peruttu, on Venäjä valmistautunut päivään samalla kaavalla kuin ennenkin. Historiaa tulkitaan kansallismielisen suurvaltakertomuksen kautta, ja nyt tätä vääristynyttä historian tukiopetusta on tarjolla myös Suomelle. Presidentinhallinnon alainen komissio aloitti absurdien väitteiden saattelemana kansanmurhatutkinnan Suomen Itä-Karjalan miehityshallinnon perustamista keskitysleireistä. Tutkinnan syyksi on esitetty kertomuksia tuhansista teloitetusta ja hengiltä kaasutetuista leiriläisistä. Näihin Karjalan arkistoista nyt esiin kaivettuihin huhuihin ja toisen käden kertomuksiin perustuviin väitteisiin eivät kuitenkaan löytäneet näyttöä Andrei Ždanovin johtama valvontakomissio eivätkä oikeusistuimet, jotka sodan jälkeen tuomitsivat leireillä rikoksiin syyllistyneet. Siitä sen sijaan on vahvoja viitteitä siitä, että huhuissa leiriläisten kaasuttamisesta puhuttiin tosiasiassa laajemminkin käytössä olleista täisaunoista.

Kaikesta huolimatta fasismin tuhoja ja Euroopan vapauttamista siitä on syytä muistaa.

Markku Kangaspuro
Rauhanpuolustajien puheenjohtaja