Rauhanaktivisti ja opettaja Timo Virtala kirjoitti vuosien 2015–2019 aikana Rauhan Puolesta -lehteen tekstejä, joissa käsiteltiin onnistunutta väkivallatonta toimintaa eri aikoina eri puolilla maailmaa. Tekstien pidennetyt versiot lisättynä muutamilla aivan uusilla kertomuksilla julkaistaan tänä keväänä kirjana.
* * Ennakkotilaajan etu!
Tilaa nyt Väkivallattomuuden voima – Kertomuksia rohkeudesta -kirja hintaan 15 € + postikulut (norm. 23 € + postikulut)! Tarjous voimassa 3.4.2020 asti. Tilaukset: www.rauhanpuolustajat.org/kauppa
puh. 050 358 1441 * *
Väkivallattomuus elää ja voi hyvin, ennen kaikkea nuorten ilmastoliikkeen ansiosta, toteaa Timo Virtala. Esimerkiksi Elokapina-liikkeen väkivallattoman suoran toiminnan koulutus on pakollista liikkeen kampanjoihin osallistuville.
“Ollakseen tehokas vaikuttamiskeino väkivallattomuus vaatii punnittua strategiaa, avointa ja selkeää tiedottamista, kurinalaista toteuttamista ja ennen kaikkea – – aiemmin tehtyjen kampanjoiden onnistumisista ja epäonnistumisista opiksi ottamista“, kirjoittaa Virtala kirjansa esipuheessa.
Virtala tarkastelee väkivallattomuutta paljon laajemmin kuin suoran toiminnan näkökulmasta. Väkivallattomuus-käsitettä ei rajoiteta vain kansalaistottelemattomuuteen, vaan se nähdään voimana, jota voi käyttää niin kahvipöytäkeskusteluissa, kansalaisvaikuttamisessa, eduskunnassa pidetyissä puheissa, vallankumouksissa kuin itsenäisyystaisteluissakin.
Väkivallattomuuden periaatteet voi tiivistää kolmeen A:han: aktiivisuus, arvokkuus ja avoimuus. Väkivallattomuudessa on kyse rohkeasta puuttumisesta kokemiimme tai ympärillämme näkemiimme epäkohtiin. Tässä suhteessa se eroaa määritelmällisesti pasifismista, joka useimmiten ymmärretään kieltäytymisenä tai pidättäytymisenä jonkin asian tekemisestä. Väkivallattomuus on nimenomaan tekemistä ja asioihin puuttumista.
Sanakirjan mukaan dignity tarkoittaa paitsi arvoa ja arvokkuutta, myös luonteen hyvyyttä ja jaloutta. Kyse on itsensä ja toisen osapuolen arvostamisesta ja ihmisarvon kunnioittamisesta. Keskeistä on nähdä ero pahan teon ja pahantekijän välillä.
Virtala on nostanut väkivallattomuudesta esimerkeiksi muun muassa Mohandas Gandhin ja Intian itsenäistymisen, Nelson Mandelan ja Etelä-Afrikan apartheidin päättymisen, Suomen kutsuntalakon vuosina 1902–04, norjalaisten opettajien vastarinnan natsimiehityksen aikana ja Tunisian jasmiinivallankumouksen vuonna 2011.
Timo Virtala kirjoittaa elävästi, innostavasti ja ehdottoman toiveikkaasti, mutta realismia hän ei silti unohda. Kirja onkin siksi mainiota luettavaa myös väkivallattomuuden toimivuutta epäileville, eikä vain sen toimivuuteen jo valmiiksi positiivisesti suhtautuville.
Timo Virtala: Väkivallattomuuden voima – kertomuksia rohkeudesta. Umpihanki, 2020. Ilmestyy huhtikuussa.
Timo Virtala on lapinjärveläinen sosiologi, luennoitsija ja rauhanaktivisti. Hän on luennoinut Gandhista, Kingistä ja väkivallattomuuden voimasta siviilipalveluskeskuksessa ja muualla jo kahdenkymmenen vuoden ajan.
Virtala on vaikuttanut vuosia Suomen Rauhanliiton, Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen ja Rauhankasvatusinstituutin hallituksissa, osallistunut rauhanjärjestöjen tapahtumiin kolmella mantereella ja toiminut kahdeksan vuotta Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteerinä.
