Tämän jälkeen talouskriisi iski järjestöön raskaasti: Rauhan Puolesta -lehteä ilmestyi vain yksi numero. Sen jälkeen vuonna 1992 ilmestyi ainoastaan pieni tiedotusmoniste Pulut-nimellä. Todella vaatimattomilla resursseilla tehtyä lehtistä ei haluttu sekoittaa nimellään edeltäjäänsä. Päätoimittajana oli Markku Kangaspuro. Seuraavana vuonna Pulut ilmestyi jo vaatimattomina lehtinä kaksi kertaa, ja vuodesta 1994 eteenpäin lehti alkoi ilmestyä nykyisen päätoimittajan Teemu Matinpuron johdolla neljä kertaa vuodessa. Jäsenistö oli hyvin perillä järjestön tilanteesta. Ainoa taho, joka otti huolestuneena yhteyttä kun lehteä ei normaaliin tapaan kuulunut, oli Suojelupoliisi, joka ihmetteli onkohan tilaus jäänyt jotenkin huomioimatta. Vuonna 1997 todettiin, että pahin on ohi ja lehden taso sellainen, että perinteinen Rauhan Puolesta -nimi voitiin kaivaa naftaliinista.
Vuosikymmenen alussa oli näkyvästi esillä uusien Hornet-hävittäjien hankinta ja kehitysyhteistyökohteet. Talousongelmista huolimatta järjestö pystyi hoitamaan vastuunsa yhteistyökumppaneilleen etelässä ja osin jatkamaan uusin hankkeinkin. Vuonna 1995 lehdessä julkaistiin erillinen Özgür Ülke -liite nostamaan esiin Turkin ahdingossa olevan lehdistön tilanne. Vuonna 1996 viimeisen lehden teemana oli globaali ay-toiminta. Turkin kurdien ahdingon lisäksi näkyviä kattavia teemoja olivat muun muassa Shell-boikottikampanja Nigeriassa murhatun Ken Saro-Wivan ja muiden ogoniaktiivien teloituksen ja katastrofaalisten ympäristötuhojen takia, Tšetšenian tilanne ja ikuisuusaiheemme Nato ja asevarustelu.