Satakunnan Rauhanpuolustajat kritisoi Porissa järjestettävän SuomiAreenan viime vuosina entistä yksisilmäisemmäksi muuttunutta näkökulmaa. Järjestö jakoi areenan eri tilaisuuksissa   lennäkkiä, jossa oli alla oleva teksti.

TULEVAISUUDEN OSAAMINEN JA INNOVAATIOT – MUTTA MILLAISEEN TULEVAISUUTEEN?

SuomiAreenan teemana 2019 on tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot. Määritelmällisesti innovaatioon sisältyy ajatuksia kehityksen nopeuttamisesta, tehostamisesta ja markkinaehtoisuudesta. Yhä kriittisemmäksi tulee kuitenkin kysymys onko meillä sellaista tulevaisuutta, johon tämän hetken innovaatioiden ajatellaan kuuluvan.
Kannattaako tavoitella talouskasvua, mikäli talouskasvu on juuri se, joka tuhoaa tulevaisuutemme? Kannattaako tavoitella kilpailukykyä ja tehokkuutta, jos tehokkuus tarkoittaa entistä kestämättömämpää maailmaa?
Entä jos ollaan menossa kohti kaaosta – kaikkien sotaa kaikkia vastaan vähenevistä resursseista.

ILMASTOKATASTROFI ON JO TÄÄLLÄ

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) viime lokakuun laajaan tutkimusaineistoon perustuva raportti luki madonluvut nykyiselle kehitykselle. Mikäli aiotaan välttyä ilmastonmuutoksen pahimmilta seurauksilta, päästöt pitää saada nopeasti jyrkkään laskuun. Ei ole aikaa odottaa tulevaisuuden innovaatioiden ratkaisevan tätä kriisiä. Toimiin on ryhdyttävä niillä työkaluilla, joita meillä jo on.

ILMASTO EI OLE AINOA

Puhuttaessa ilmastonmuutoksesta täytyy muistaa, että se on vain oire laajemmasta ongelmasta, ylikututuksen kriisistä. Ilmastokriisin ohella yksi suurimmista uhista ihmisen olemassaololle on luonnon monimuotoisuuden kato. Nyt puhutaan jo yleisesti kuudennesta sukupuuttoaallosta. Ei voi myöskään unohtaa makean veden varantojen nopeaa hupenemista, mikä vaikuttaa kaikkeen ihmisen toimintaan. Ilmaston muuttuminen tulee pahentamaan edelleen tätä kriisiä. Tässä vain mainittuna pari nykyiseen kuluttavaan elämäntapaan liittyvää toisiinsa kietoutuvaa kriisiä.
Maapallo ei yksinkertaisesti kestä nykyisenlaistä menoa.

ALKEMIAA JA IKILIIKKUJIA

Ajan innovaatioita katsellessa tulee mieleen, että keskiajan alkemistit ovat täällä jälleen. Nyt testataan proteiinin tuottamista kemiallisesti ilmasta, vaikka luonto itsessään on ylivoimaisesti tehokkain koneisto tuottamaan monipuolisia proteiineja. Kyse on vain siitä, tuhlaammeko maatalouden resursseja tehottomalla, runsaasti lihaa sisältävällä ruokavaliolla. Toinen vastaava esimerkki on polttoaineiden ”valmistaminen hiilidioksidista”, mikä on kuin kullan valmistamista lyijystä. Siinä on kyse prosessista, joka on vahvasti energianegatiivinen eikä siten ole ratkaisu ilmastokriisiin. Ikiliikkujien keksimisen sijaan pitäisi ”innovoida” sitä, miten sopeutamme elämäntapamme tämän Telluksemme meille antamiin resursseihin.

INNOVAATIOITA RUUTITYNNYRISSÄ

Ilmastokriisistä puhuttaessa otetaan yleensä esiin valtamerien pinnan nousu. Tämä prosessi tapahtuu kuitenkin viiveellä. Sitä ajankohtaisempaa olisi puhua ilmastokriisin ja muiden ylikuluksen kriisien luomasta uhasta maakohtaisille ja globaaleille taloudellisille ja yhteiskunnallisille rakenteille. Onko suurin ja akuutein uhka loppujen lopuksi sodan uhka. Myös ydinaseiden uhka voi muuttua todelliseksi siinä tilanteessa, kun valtiorakenteet alkavat murtua.
Tietoteknisiin innovaatioihin perustuva sotavarustelu on kovassa käynnissä. Uudet kauko-ohjattavat ja autonomisesti toimivat robottiaseet tekevät käyttäjilleen sodankäynnistä vaaratonta videopeliä. Kynnys aseiden käyttöön laskee samalla kun taistelu vähenevistä resursseista ja totutun kuluttavan elämäntavan säilyttämisestä kiihtyy.

INNOVAATIOT VAI KOKONAISVALTAINEN LUOVA AJATTELU?

Innovaatiot eivät itsessään pelasta maailmaa, pahimmillaan ne nopeuttavat nykyisenlaista tuhokehitystä. Innovaatioita tärkeämpää on se poliittinen ilmasto, jossa niitä syntyy. Nyt tarvitaan uutta kokonaisvaltaista ajattelua; luovuutta, jolla päästään eroon ikuisen kasvun tavoittelusta, ihmisten ja kansojen vastakkainasettelusta, asevarustelusta, epäoikeudenmukaisuudesta ja itsekkäisiin kansallisiin etuihin tuijottamisesta.