B-52-pommikoneet Itämerellä osoittamassa Venäjälle kaapin paikan, päätteli Helsingin Sanomat maaliskuun jälkimmäisellä puolella tapahtuneen Yhdysvaltojen strategisten, ydinaseita kuljettamaan rakennettujen pommikoneiden harjoittelusta. B-52:t ilmestyivät Itämerelle kuin sattumalta samaan aikaan Suomen, Ruotsin ja Naton Northern Wind -harjoituksen kanssa.
Suomen ja USA:n sotaharjoituksia on toteutettu viime vuosina aiempaa korkeammalla profiililla. Vuonna 2018 järjestetty Naton Trident Juncture -sotaharjoitus oli suurin Naton harjoitus sitten vuoden 2002. Suomesta siihen osallistui 600 sotilasta ja Yhdysvalloista oli mukana monitoimihävittäjiä. Edellisenä vuonna Suomen, Norjan ja Ruotsin ilmavoimien Arctic Challenge Exercise 2017 -lentotoimintaharjoitukseen Lapissa osallistui 100 ilma-alusta 12 maasta.
Yhdysvallat olisi halunnut tuoda sinne myös B-52-pommikoneet, mutta Suomi torjui sen. Syytä tähän ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta sen on epäilty liittyvän siihen, että viesti Venäjälle olisi ollut liian provokatorinen. Suomi ei halunnut profiloitua Venäjää vastaan operoivien strategisten pommikoneiden hyökkäysalustana. Päänavaus yhdysvaltalaisten hävittäjien operoimiseen Suomen lentokentiltä tapahtui eduskuntaa informoimatta jo vuotta aiemmin 2016, kun Rissalan lentotukikohdassa järjestettiin amerikkalaisten aloitteesta yhteinen harjoitus.
Tälle ja muulle laajentuneelle sotilaalliselle yhteistyölle Yhdysvaltojen ja Naton kanssa luotiin perusta vuoden 2014 Naton ja Suomen välisellä isäntämaasopimuksella ja Suomen ja Yhdysvaltojen vuonna 2016 allekirjoittamalla kahdenvälisellä sopimuksella. Suomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyö puolestaan kytkettiin yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa 2018 solmitulla, Washingtonissa tykinlaukauksin juhlistetulla sopimuksella.
Venäjä on reagoinut tunnetulla tavalla. Trident Juncture 2016 sai Venäjän kritisoimaan, että Suomea ja Ruotsia kytketään tällä tavalla osaksi Yhdysvaltojen Pohjois-Euroopan sotilasstrategiaa ja vedetään syvemmälle Naton toimintaan. Puolustusministeri Sergei Šoigu vertasi lisääntynyttä harjoitustoimintaa Venäjän rajoilla kylmän sodan mittasuhteisiin.
Venäjän tilannekuvasta on vaikea olla eri mieltä, eikä myöskään Yhdysvallat kiistä omia tarkoitusperiään. Suomen turvallisuuspolitiikka tukeutuu nyt niin moneen Venäjän ja läntisten suurvaltojen suhteiden kehityksestä riippuvaan tekijään, että riski joutua hallitsemattomaan tilanteeseen on selvästi kasvanut.
Markku Kangaspuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien puheenjohtaja.
