Infosota asevarustelun ja Nato-jäsenyyden puolesta käy kovilla kierroksilla mediassa. Elinkaarikustannuksiltaan jopa 30 miljardia nielevästä hävittäjähankinnasta Yleisradio keksi uutisoida näkökulmasta, että suomalaisilla puolustusfirmoilla on mahdollisuus miljardituloihin ja uusiin työpaikkoihin. Lännen mediat -lehtiperheen aviisit puolestaan julkaisivat näyttävästi suomalaisten ja ruotsalaisten turvallisuuspolitiikan vaikuttajien yhteisen vetoomuksen Nato-jäsenyyden autuudesta. Sota on rauhaa ja asevarustelu tuo työtä ja vaurautta!
Puolustushallinto taas on ottanut arveluttavia askelia viestintäsuunnitelmissaan. Yksi puolustusvoimien ulkoisen viestinnän tavoitteista alkuvuonna 2015 oli, etteivät kansalaiset kyseenalaista vaikeassa taloustilanteessa puolustukseen tehtäviä lisäsatsauksia. Yleisradion siteeraama hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää esittikin huolensa hallinnon osallistumisesta infosotaan: ”viranomaisen viestinnän pitäisi olla neutraalia ja tuottaa informaatiota ihmisten käytettäväksi eikä ohjailla mielipidettä tiettyyn suuntaan”.
Rauhanliikkeellä riittää siis tehtävää infosodassa, jossa varustautumisen ja Nato-jäsenyyden autuuden ja vaihtoehdottomuuden kyseenalaistavat leimataan helposti Venäjä-mielisiksi ellei peräti venäläisittäin ulkomaisiksi agenteiksi. Erityisesti tiedotusvälineiltä toivoisi tasapuolisuutta turvallisuuspolitiikan vaihtoehtojen käsittelyyn, etteivät ne sortuisi pelkästään asevarustelukierrettä pönkittäviksi ja viholliskuvia maalaileviksi propagandisteiksi.
Samaan aikaan kun hallitus on varaamassa asevarusteluun kymmeniä lisämiljardeja se on leikkaamassa niitä vähäisiä ropoja, jotka on varattu rauhantyön tukemiseen. Juhannuksen alla opetus- ja kulttuuriministeriö toimitti hallituksen terveiset rauhanliikkeelle: järjestöjen tukemiseen vuoden 2019 talousarviossa osoitettu määräraha näyttäisi jäävän ”huomattavasti alle” kuluvan vuoden tason. Nykyisen hallituksen terveiset ovat olleet joka vuosi samankaltaiset. Edellisinä vuosina olemme kuitenkin saavuttaneet jonkinlaisia torjuntavoittoja neuvotellen tai eduskuntakäsittelyssä, joten toistaiseksi nykyhallitus on leikannut esimerkiksi Rauhanpuolustajien avustusta ”vain” vajaalla 30 prosentilla.
Rauhanjärjestöjen toiminnan rahoituksen tulevaisuus on siis syksyllä jälleen kerran vakavasti uhattuna. Mutta kesä on siitä huolimatta paitsi lomailun myös vilkkaan toiminnan aikaa, esimerkiksi elokuussa on Hiroshima-päivän lisäksi Rauhanakatemia Toivakassa, Baltic Glory -rauhanharjoitus Lapinjärvellä ja perinteinen Rauhanfoorumi Loviisassa.
Teksti Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.
Kuva Nauska
