Sotaan varustautuminen on niin herkkä asia, että me emme puhu varustelumenoista vaan puolustusmenoista. Vihollinen varustautuu, meillä on puolustusmenoja.
Toinen perusasia on se, että armeijoilla ei ole koskaan tarpeeksi rahaa. Budjettineuvottelujen lähestyessä kalusto vanhenee käsiin ja miesvahvuudet käyvät pieniksi.
Nuotti on toinen silloin, kun on aika läväyttää liput liehumaan ja pistää telaketjut kalisemaan paraateissa. Säästämättä hankittua voimaa ja iskukykyä esitellään myös sotaharjoituksissa, joilla lähetään viestejä rajojen taakse ja nostetaan henkeä kotimaassa.
Ollaan siis alakynnessä mutta samalla kukkulan kuninkaita. Tällainen puoliksi raskaana oleminen on hankalaa, varsinkin jos media ryhtyy esittämään vääriä kysymyksiä. Ongelmaan on kuitenkin olemassa patenttiratkaisu. Toimittajat rakastavat tilastoja ja selviä lukuja, joten niitä on heille annettava. Varustelumenojen hajasijoittaminen eri ministeriöiden budjetteihin mahdollistaa tilanteen mukaan joustavat tulkinnat.
Jokaisella maalla on tässä suhteessa omat käytäntönsä, mikä tekee vertailukelpoisten lukujen saamisesta lähes mahdotonta. Kuinka lasketaan aseteollisuuden tuet, Venäjän ja USA:n sotatoimialueilla käyttämien yksityisarmeijoiden kulut, eurooppalaisten sisäministeriöiden erikoisjoukot ja aasialaiset rajavartiostot? Entä mille budjettikirjan sivulle kuuluvat ammattisotilaiden eläkkeet?
Kotimaisen esimerkin budjettien luovasta tulkinnasta antoi maaliskuussa 2017 pääministeri Sipilä, joka totesi puolustusmenojemme olevan suomalaisella laskutavalla 2,8 miljardia euroa (eli 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta) – mutta Nato-maiden laskutavalla 3,4 miljardia euroa (1,6 prosenttia bkt:sta).
Sipilän mukaan Suomen puolustusbudjetti on ”pontevalla” tasolla, mutta hän ennakoi varustelumenojen kasvavan ilma- ja merivoimien kalustohankintojen seurauksena 2020-luvulla tuntuvasti: niiden osuus bkt:sta nousisi suomalaisella laskutavalla 1,8–2,0 prosenttiin, ja Nato-maiden laskutavalla 2,0–2,25 prosenttiin.
Entinen kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jyrki Yrttiaho on laskeskellut kalustohankintojen merkitsevän yli 40 prosentin kasvua puolustusmenoihin. Tämä on linjassa sen kanssa, että valtiovarainministeri Orpon mukaan kalustohankinnat edellyttävät ”edelleen nihilististä, tiukkaa politiikkaa”.
Käytettiin menojen laskennassa sitten suomalaista tai Nato-standardia, joidenkin tutkijoiden mielestä niihin olisi syytä lisätä myös yleisen asevelvollisuuden kansantaloudelle aiheuttamat näkymättömät kulut. Suomessa niiden on arvioitu olevan 1–2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Teksti Raimo Pesonen
Kuva Essi Rajamäki
