Iskussa ammuttiin yhteensä 105 risteilyohjusta kolmeen kohteeseen Syyriassa. Ohjuksista 76 ammuttiin Barzanin tutkimuskeskukseen, joukossa 10 JASMM-ohjusta, joita Suomi päätti hankkia 70 kappaletta Hornetien aseistukseksi. Alun perin ohjuksia oli tarkoitus tilata 70 kappaletta enintään 185 miljoonalla eurolla, mutta ilmeisesti ohjuksia ostettiin kuitenkin hieman vähemmän, noin 145 miljoonalla eurolla.
Kuinkahan paljon ohjushankinnalla lisättiin Suomen puolustuskykyä? Yhdessä iskussa Syyriassa käytettiin siis enemmän ohjuksia kuin meille on hankittu. Ohjusten hankinnan perustelut eivät selvästikään olleet puolustukselliset vaan tähtäsivät Hornetien käyttöön jossakin muualla kuten Syyrian tai aiemmin Libyan kaltaisissa kohteissa. Nytkin USA:n apureina lähinnä poliittista tukea antaen Britannia ja Ranska ampuivat yhteensä vain 17 ohjusta. Suomi varautuu olemaan mukana omine ohjuksineen.
Yhdysvalloista hankitut risteilyohjukset kuuluvat yhdessä lisääntyneen USA:n armeijan Suomessa tapahtuvan harjoittelun kanssa selkeään politiikkaan, jolla pyritään murtamaan maamme sotilaallista liittoutumattomuutta. Osana tätä politiikkaa on tänä vuonna taas luvassa ennennäkemätöntä yhdysvaltalaisen tulivoiman esittelyä niin Suomen maaperällä, merialueilla kuin ilmatilassammekin. Rauhanpuolustajien selkeä näkemys on, että parhaiten Suomi vakauttaa Pohjois-Euroopan turvallisuuspoliittisia jännitteinä olemalla selkeästi sotilaallisesti liittoutumaton. Tätä viestiä halutaan nyt hämärtää – mikä ei lisää turvallisuuttamme millään tavoin.
Teemu Matinpuro
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.