Norjan Nobel-komitea teki hienon ratkaisun jakamalla rauhanpalkinnon ydinaseita vastustavalle kansainväliselle ICAN-verkostolle. Verkosto ideoitiin lääkärien kansainvälisen ydinsodan vastaisen järjestön kokouksen yhteydessä Rauhanasemalla. Niinpä suomalaisilla ja ICAN Finlandilla on erityinen syy ylpeyteen ja iloon. Kati Juva Lääkärien sosiaalinen vastuu ry:stä toteaa, että verkosto on kääntänyt keskustelun pommien tehon pohdinnasta niiden aiheuttamaan tuhoon ympäristölle ja ihmisille.
Parhaillaan kehitellään pienehköjä ”täsmä”ydinpommeja, jotka alentavat kynnystä käyttää niitä. Siksi ydinasekiellon saamisella voimaan on erityisen kiire.
Kymmenvuotias ICAN vaikutti vahvasti vajaa vuosi sitten alkaneisiin YK:n neuvotteluihin ydinaseiden kieltämiseksi. Suomi ei niihin osallistunut, toisin kuin (aiemman) viiteryhmämme maat Irlanti, Itävalta ja Ruotsi. ”Turvallisuuden ja ympäristönsuojelun arvoyhteisö” Nato loisti poissaolollaan, kuten muutkin ydinasemaat kumppaneineen.
122 maata äänesti 7.7.2017 YK:ssa ydinaseiden täydellisen kiellon puolesta. Sopimuksen voimaantulo edellyttää vähintään 50 valtion liittymisen tai ratifioinnin, ja prosessi alkoi 20.9.2017. Tätä kirjoitettaessa allekirjoittajamaita on 53, ratifioineita kolme: Guyana, Thaimaa ja Vatikaani.
Ylen Ajantasan keskustelussa 10.10. keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen puolusteli Suomen jäämistä sivuun, mutta SDP:n Mika Kari ja RKP:n Anders Adlerqreutz arvostelivat hallitusta siitä, että se poikkeaa perinteiseltä ydinaseiden vastaiselta linjaltamme. Vanhanen vetosi siihen, että ydinasevaltojen jäätyä pois neuvotteluista sopimuksella ei ole painoarvoa. Luulen, että jos ne olisivat osallistuneet, ne olisivat voineet estää sopimuksen tai vähintään jarruttaa loputtomiin.
Selitys hallituksen toiminnalle on ilmeinen: hyväksyttyään sopimuksen YK:ssa Ruotsi on joutunut USA:n painostamaksi, ettei ratifioisi sopimusta. Myös Suomen on annettu ymmärtää sopimuksen olevan ristiriidassa isäntämaasopimuksen kanssa.
Tämä onkin lisäsyy lähettää hallitukselle terveisiä rauhanjärjestöistä, puolueosastoista, martoista ja hirviporukoista tai yksityisesti: ydinasekielto pitää sekä allekirjoittaa että ratifioida.
USA:n painostus Ruotsia ja Suomea kohtaan osoittaa, että ydinasekiellolla on jo nyt tehoa. Kemialliset ja biologiset aseet on kielletty jo kauan sitten ja lähes hävitetty. Niiden valmistus tai käyttö tuottaa valtiolle valtavan imagotappion ja kansainvälisen tuomion. Sama on kehitys maamiinojen kanssa. Ydinaseille käynee samoin, ja sopimus edistää sitä.
Painostakaamme siis hallitusta ja kannustakaamme puolueita ja kansanedustajia toimimaan asiassa eliökunnan eduksi. Rauhan Nobel rohkaisee jatkamaan kansalaistoimintaa.
Kirsti Era
Kirjoittaja on Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja.
