Kolmisensataa ihmistä muisti tiistaina 11.10.2016 Helsingin Tehtaankadulla Syyrian sodan uhreja ja vaati loppua Aleppon pommituksille ja Syyrian sodalle. Mielenilmauksessa puhuivat Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius ja Rauhanpuolustajien varapuheenjohtaja Jouni Sirén, joka luki flunssan voimasta äänensä menettäneen toiminnanjohtaja Teemu Matinpuron puheen. Syyrian sodan uhreille pidetyn hiljaisen hetken jälkeen väki siirtyi Pyhän Henrikin aukiolle sytyttämään kynttilät rauhanmerkkiin.
Mielenilmaus sujui rauhallisesti ja mukana oli paljon lapsiperheitä, joita Syyrian siviilien kohtalo oli erityisesti koskettanut.
Monet median edustajat ja poliitikot ovat viime aikoina esittäneet runsaasti kritiikkiä siitä, että rauhanjärjestöt eivät ole riittävästi reagoineet Syyrian sotaan. Tehtaankadulla kriitikoita näkyi vain kourallinen eikä media näytä noteeranneen tapahtumaa lainkaan.
Rauhanpuolustajien toiminnanjohtajan Teemu Matinpuron puhe Syyria-mielenilmauksessa 11.10.:
Rauhanjärjestöt ovat järjestäneet tämän hiljaisen kynttilämielenosoituksen Aleppon siviiliväestöön kohdistuvien Venäjän ja Syyrian pommitusten vuoksi tänne Tehtaankadulle. Kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen mukaan tilanne Aleppossa on tällä hetkellä akuutti ja sietämätön. Summittaisten pommitusten uhrit ovat pääasiassa siviilejä, joukossa suuri osa lapsia, jotka ovat jääneet sodan jalkoihin.
Aleppoa pommittava Venäjä ja Syyrian hallitus eivät ole ainoa sodan osapuoli, joka syyllistyy Syyriassa sotarikoksiin siviiliväestöä kohtaan. Valitettavasti meidän tulisi samaan aikaan olla useimpien suurvaltojen ja niiden liiittolaisten suurlähetystöjen edustalla vaatimassa rauhaa. Kriisin ratkaisu on sotaan sekaantuneiden ulkovaltojen käsissä. Tähän mennessä niiden kaikkien toimet ovat vain pitkittäneet sotaa ja lisänneet inhimillistä kärsimystä. Meidän on tehtävä kuitenkin kaikkemme, että Aleppo olisi käännekohta. Kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan on pyrittävä muuttamaan hallitusten politiikkaa ja vaiennettava aseet.
Rauhan puolesta pitäisi olla osoittamassa mieltään muidenkin sotien kuin Syyrian sodan vuoksi. Sen jälkeen kun olimme sopineet tämän mielenosoituksen järjestämisestä, Yhdysvaltojen tärkein arabiliittolainen Lähi-idässä, lukuisten EU-maiden – Suomi mukaan luettuna – aseistama Saudi-Arabia pommitti ilmeisen tietoisesti hautajaisiin kokoontuneita siviilejä Jemenissä. Kuolonuhreja oli lähes kaksisataa, haavoittuneita viisisataa. Samainen Saudi-Arabia on yksi Syyrian käsittämättömiin raakuuksiin syyllistyneiden ääri-islamistien tärkeimpiä tukijoita.
YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaat ovat osoittaneet kyvyttömyytensä päästä sopimukseen yhteisistä toimista siviiliväestön pelastamiseksi ja rauhanprosessin edistämiseksi. Syyrian sodan mahdollisen ratkaisun avaimet ovat suurvaltojen ja muiden eri osapuolia tukevien ulkovaltojen käsissä. Tämä vetoomus koskee Venäjän lisäksi kaikkia Syyrian konfliktiin sekaantuneita ulkovaltoja ja muita osapuolia: lopettakaa summittaiset pommitukset ja erilaisten aseellisten ryhmittymien koulutus ja aseistaminen – niillä ei ole saavutettu muuta kuin lisää siviilien kärsimystä. Sotilaallista ratkaisua konfliktiin ei ole olemassa.
Moni toimittaja on alkanut puhua Alepposta uutena Guernicana. Espanjassa, tarkemmin sanottuna Baskimaakunnassa, sijaitseva Guernica tuhottiin natsi-Saksan toimesta vuonna 1937. Kaupungin asukkaiden kärsimyksen dokumentoi erinomaisella tavalla Pablo Picasso kuuluisaan samannimiseen maalaukseensa, jonka kopio lienee vieläkin YK:n seinällä New Yorkissa. Valitettavasti taulu ei ole kyennyt muistuttamaan riittävän vakuuttavasti maailman johtajia sodan hirveyksistä.
Aleppo ei ole ainoa uusi Guernica. Guernican jälkeen vastaavien hyökkäysten kohteeksi joutuneita kaupunkeja on ollut YK:n elinaikana aivan liian monta, muutamia luetellakseni muun muassa: HANOI 1972. SARAJEVO 1993, GROZNY 1994, BAGDAD 2003, BEIRUT 2006, GAZA 2008 ja 2009, KOBANE 2014.
Symboloikoot nämä kynttilät paitsi suruamme Aleppon asukkaiden puolesta, myös inhoamme väkivaltaa kohtaan ja uskoamme rauhaan.