Venäläisen kenraali Nikolai Makarovin viikon takainen puheenvuoro Helsingin yliopistossa herätti hurmoksellisen suomettumispelon ja rautaa rajalle kommenttivyöryn tiedotusvälineissä ja varsinkin internetin keskustelupalstoilla. Rauhanpuolustajat kysyi valtiotieteen tohtori, eversti evp Pekka Visurilta vähemmän tunteellista analyysia Makarovin puheesta.

Visurin mukaan Venäjän yleisesikunnan päällikön ja varapuolustusministerin, armeijankenraali Makarovin puhe on selkeä ja looginen Venäjän turvallisuuspoliittisten näkemysten esittely. Hänen mukaansa useimmat faktat ja Venäjän näkemykset olivat jo asiantuntijoiden tiedossa, mutta eräät painotukset olivat uusia. Uutta oli myös se, että kritiikkiä Suomea kohtaan esitettiin nyt julkisessa puheessa, sillä aikaisemmin se on tapahtunut yleensä luottamuksellisissa keskusteluissa.

– Tärkein sanoma, joka suomalasilta kommentaattoreilta tuntuu jääneen huomaamatta, oli ilmoitus Venäjän jyrkän kielteisestä kannasta pohjoisten merialueiden militarisoimista kohtaan. Venäjä ei hyväksy sitäkään, että pohjoismaat ja Baltian maat muodostaisivat uudenlaisen sotilaallisen blokin, joka toimisi Pohjois-Euroopassa Naton suojeluksessa. Sillä on Venäjän mielestä selvä kytkentä Yhdysvaltojen ja Naton järjestelyihin. Venäjä näkee erityisesti Yhdysvallat muun muassa Islannin ilmavalvonnan taustalla, jolloin kyseessä olisi yritys sitoa Naton ulkopuolisia maita, Suomi mukaan luettuna, tekemään Naton töitä, Visuri lisäsi.

Visurin mukaan puheen sisältö ei sinänsä ollut yllätys. Sen sijaan Suomea koskevan kritiikin esittäminen julkisesti oli uutta.

– Paasikivi sanoi aikoinaan, että suomalaisten kannattaa välttää ryhtymistä sellaisiin toimiin, jotka antavat Venäjälle aihetta epäillä, että Suomi antaisi alueensa jälleen sen vihollisten käyttöön. Tämä ajatus toimi hyvin Suomen ”Paasikiven linjan” ja puolueettomuuspolitiikan pohjana. Paasikiven linjan perusta on edelleen pätevä, Visuri lisää.

Rauhanpuolustajien näkemyksen mukaan tinkimätön sotilaallinen liittoutumattomuus on vahvin valtti Suomen turvallisuuspolitiikan kulmakivenä muuttuvien suurvaltasuhteiden keskellä. Suomi tekee tietysti päätöksensä itsenäisesti, mutta edesmennyttä Pekka Koskista lainaten ”emme ole katsomossa vaan näyttämöllä, kun teemme turvallisuuspoliittisia ratkaisujamme”. Toimintamme vaikuttaa välittömästi siihen miten naapurimme reagoi. Rautaa rajalle merkitsee rautaa rajan molemmin puolin ja päinvastoin. Hyvä myös muistuttaa, että turvallisuus on jakamaton – kaikkien osapuolten turvallisuusintressit on otettava huomioon.

Nato-liehittelyn ja risteilyohjushankintojen sijaan Suomelta olisi syytä odottaa esimerkiksi alueellisia aseidenriisunta-aloitteita, esimerkiksi Itämerta koskien. Kenraali Makarovin puheenvuorossa nostetaan huolenaiheeksi muun muassa militarisoitumisen kasvu arktisilla alueilla, johon ovat kiinnittäneet huomiota myös monet länsimaiset tarkkailijat. Nyt olisi tilaisuus esimerkiksi pohjoismaiselle aloitteelle alueen, vaikka osittaisellekin, demilitarisoinnille.

Rauhanpuolustajat suosittelee Makarovin puheen lukemista kokonaisuudessaan. Huomion keskiöön noussut Suomen puolustuspolitiikan joidenkin suuntausten kritiikki asettuu oikeisiin mittasuhteisiin ja oikeaan asiayhteyteen.

Kenraali Makarovin puhe Helsingissä 5. kesäkuuta 2012 kokonaisuudessaan:

http://kokeile.yle.fi/uutiset/kenraali_makarovin_puhe_kokonaisuudessaan/6169951

Tutustumisen arvoisia kommentteja Makarovin puheenvuoroon:

Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorin Timo Vihavaisen blogikirjoitus:

http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2012/06/ajoiko-makarov-miinaan.html

Toimittaja Antero Eerolan blogikirjoitus:

http://www.anteroeerola.fi/?p=288#more-288

Aleksanteri Instituutin varajohtaja Markku Kangaspuro Ylen uutisissa:

http://yle.fi/uutiset/tutkija_kenraalin_puheet_suurvallan_tapa_nahda_maailmaa/6169058

Puolustusministeriön Muutosten Venäjä-raportti:

http://www.defmin.fi/index.phtml?s=658