Miksi ei pitäisi käyttää sanaa ‘suvaitsevaisuus’?
Vastaus: Suvaitsevaisuus-sanaan sisältyy sisäänrakennettu valta-asetelma. Suvaitseminen tapahtuu yleensä enemmistöstä vähemmistöön käsin. Eli ihminen tai väestöryhmä, jolla on enemmän valtaa, voi päättää, suvaitseeko se vähemmistöön kuuluvaa ihmistä, joka on jo lähtökohdiltaan enemmän vaarassa tulla syrjityksi.
Sen sijaan, että kehottaisimme lapsia suvaitsevaisuuteen toisia ihmisiä kohtaan, heille voi kertoa:
Jokaisen ihmisen ihmisarvo on jakamaton, eikä se ole riippuvainen siitä, sattuuko joku toinen ihminen häntä suvaitsemaan.
Ohjeita yhdenvertaisuutta edistävään antirasistiseen käytökseen ja kasvatukseen:
Ole esimerkkinä omalla käytökselläsi:
1. Kohtaa ihmiset yksilöinä. He eivät ole pelkästään kulttuurisen tai etnisen ryhmänsä edustajia!
2. Turha korrektius roskiin! Kohtaa ihmisiä ja kysy rohkeasti heidän tavastaan olla ja elää. Älä oleta, vaan kysy.
3. Kulttuurinen moninaisuus ei koske vain Suomeen muuttaneita. Jokaisella on oma erilainen kulttuuriperimänsä.
4. Älä usko liian helppoihin selityksiin. Esimerkiksi maailman pakolaisista 0,03 prosenttia asuu Suomessa. He eivät ole voineet aiheuttaa talouskriisiämme!
5. Haasta omia ennakkoluulojasi ja ajattelutapojasi. Se, että olet uskonut aina samalla tavalla, ei tee asiasta totta. Kuuntele muita ihmisiä ja kyseenalaista omia näkymyksiäsi. Entä jos asialla onkin joku aivan toinen puoli, jota et ole ikinä tullut ajatelleeksi?
Huomioi lasten kanssa esimerkiksi nämä asiat:
1. Ohjaa lasta puhumaan ihmisistä heidän nimillään. Käytä myös itse ihmisten nimiä – älä etnisiä nimityksiä.
2. Ole rohkea! Uskalla toimia yhdenvertaisuuden puolesta. Ole lapselle esimerkkinä: auta ja puutu kohtaamiisi kiusaamistilanteisiin.
3. Ole kriittinen, erityisesti median ja lastenkulttuurin välittämän maailmankuvan suhteen: onko prinsessa aina avuton kohde tai tummaihoinen lapsi köyhä uhri?
4. Tue lapsen itsetunnon kehitystä. Kuuntele lastasi. Anna hänelle aikaa ja rakkautta. Itseään arvostava ihminen arvostaa myös muita!
Huom: Sinulla on mahdollisuus toimia esimerkkinä ja etenkin kuuntelijana kaikille kohtaamillesi lapsille ja nuorille! Yksikin välittävä aikuinen saattaa saada lapsen elämän raiteilleen!
(lähde: Rauhankasvatusinstituutti)
Lisää yleisökysymyksiä voi lähettää osoitteeseen: hanna.niittymaki (a) rauhankasvatus.fi
Hanna Niittymäki on opettaja, joka työskentelee tällä hetkellä Rauhankasvatusinstituutissa.