Demokratia ei ole juurtunut Lähi-idän maaperään. Alueen maissa hallinto on pääsääntöisesti enemmän tai vähemmän diktatorinen. Syyrian kurdialueilla yritetään nyt kuitenkin toteuttaa ainutlaatuista demokraattista itsehallintomallia.

Syyrian kurdialueiden, Rojavan (nimi viittaa alueen kurdinkieliseen nimeen Rojavayê Kurdistanê, Länsi-Kurdistan) hallinnon Euroopan edustaja Sinam Mohamad (Co-President, People’s Council of Rojava) on vuoden aikana kiertänyt eri Euroopan maissa kertomassa alueiden humanitaarisesta avuntarpeesta sekä puolustustaistelusta Isisin ja Syyrian presidentin al-Assadin joukkoja vastaan. Suomeen hän tuli jälleen kerran vierailulle huhtikuussa suoraan Yhdysvalloista, joka vastaanotti Rojavan edustajia ensimmäistä kertaa.

Syyrian sisällisodassa alkaa jo viides vuosi, mutta Sinamin mukaan Rojavan ainutlaatuinen itsehallinto- ja demokratiakokeilu luo toivoa ja tarjoaa konkreettisen mallin konfliktin rauhanomaiselle ratkaisulle. Sisällissodan sytyttyä maan pohjoisosaan keskittynyt kurdiväestö valitsi ”Kolmannen tien” eli päätti olla liittoutumatta sen kummemmin ”virallisen” länsimaiden tunnustaman ja tukeman opposition Syyrian kansallisen koalition (Syrian National Coalition) kuin al-Assadin hallinnonkaan kanssa. Hallituksen joukkojen vetäydyttyä alueelta hyvin järjestäytyneet kurdit ottivat yksinkertaisesti alueet hallintaansa – ja ovat sen jälkeen tyytyneet puolustamaan niitä yhteistyössä alueen vähemmistökansallisuuksien kanssa ulkopuolisilta joukoilta. Päävastuun taisteluista on ottanut kurdien Demokraattinen liitto -puolueen PYD:n aseellisena siipenä aloittanut ”Kansan suojelujoukot” YPG ja naistaisteilijoista muodostettu yksikkö YPJ.

Kansainväliseen tietoisuuteen tilanne Rojavassa nousi Kobanen kaupungin hallinnasta Isistä vastaan käydyn verisen taistelun jälkeen. Erityisesti kuvat Kobanea puolustavista YPJ:n naistaisteilijoista ovat levinneet laajasti kansainvälisissä tiedotusvälineissä. Lopulta myös Yhdysvallat päätti antaa tukensa kaupungin puolustajille ilmaiskuin Isisiä vastaan, joka joutui vetäytymään. Tällä hetkellä Rojavan hallinto etsii tukea lähes täysin tuhotun kaupungin jälleenrakentamiseksi ja asukkaiden paluumuutolle.

Demokraattinen kokeilu

Rojavan alueella on pyritty Syyrian sisällissodan keskellä toteuttamaan varsin radikaalia paikallista itsehallintomallia. Itsehallintomallin perustaksi aiemmin nimetty Lakiasäätävä neuvosto hyväksyi aluehallinnon eräänlaiseksi perustuslaiksi Social Contract -sopimuksen tammikuussa 2014. Sopimusta voidaan pitää monin tavoin hyvin edistyksellinä – tavoitteena on alhaalta ylöspäin organisoituva hallinto, jossa noudatetaan vallan kolmijakoa: lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta ovat itsenäisiä. Myös sukupuolten välinen tasa-arvo on otettu huomioon, sillä eri hallintoelimin vaaditaan 40 prosentin sukupuolikiintiöitä. Virallisia kieliäkin on neljä.

Tällä hetkellä Rojava on siirtymävaiheessa Social Contract -sopimuksessa säädettyjen hallintoelinten valitsemiseksi yleisillä vaaleilla. Cizeren kantonissa järjestettiin maaliskuussa ensimmäiset vaalit ”kunnallisvaltuustojen” valitsemiseksi. Äänestys sujui rauhallisesti, ainoastaan yhdellä kantonin alueella äänestys jouduttiin siirtämään tulevaisuuteen epävakaan turvallisuustilanteen vuoksi.

”Virallinen” oppositio ei edusta kansaa

Syy siihen, miksi Rojava ei ole ollut alun perinkään mukana Syyrian kansallisessa oppositiokoalitiossa on se, että kurdit vaativat vähemmistöjen oikeuksien tunnustamista ehtona liittymiselleen. Eikä heillä Sinamin mukaan ole harhakuvitelmia koalition edustavuudestakaan.

”Emme ole mukana koska tiedämme minkälaisesta koalitiosta on kyse. Se ei ole demokraattinen ja sitä hallitsevat islamistiset tahot.”

Hänen mukaansa joukossa on näön vuoksi mukana joitakin kurdeja, kristittyjä ja muutamia muita vähemmistöedustajia, mutta heitä käytetään vain hyväksi osoittamaan näennäinen moniarvoisuus. Sen lisäksi koalition edustajilla ei ole mitään vaikutusvaltaa Syyrian sisällä. Tilannetta voinee verrata USA:n luomaan Irakin väliaikaishallintoon, joka ei käytännössä edustanut mitään paikallista tahoa. Koalitio on Sinamin mukaan epäonnistunut täysin tehtävässsään myös koska sillä ei ole selkeää visiota.

”Meillä puolestaan on erittäin selkeä visio demokraattisesta tulevaisuudesta. Me aloitimme sen omalla alueellamme, mutta se voisi toimia mallina koko Syyriallekin”, toteaa Sinam.

Koalitioata ei Sinamin mukaan ole käytännössä ole olemassakaan. Toki YPG taistelee yhteistyössä joidenkin koalitioon kuuluvien asellisten joukkojen kanssa, esimerkiksi Kobanessa. Toiset ryhmittymät taas taistelevat keskenään. Mutta maan ulkopuolella olevalla koalitiolla ja sen varjohallituksella ei ole mitään roolia tai vaikutusvaltaa tapahtumiin Syyriassa. He istuvat hotelleissaan Turkissa ja nauttivat kansainvälisen taloudellisen tuen tuomista eduista, eivätkä he edusta syyrialaisia.

Syyriassa ainoat oikeasti olemassa olevat hallintosysteemit ovat Assadin, Isisin ja Rojavan hallinnot. Pienemmät aseelliset ryhmittymät pitävät eri alueita hallussaan, mutta eivät kykene rakentamaan niille omaa hallintoaan.

Yhteydet PKK:hon ja Irakin Kurdistaniin

Erityisesti Turkki syyttää Syyrian kurdeja osaksi Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta. Sinamin mukaan mitään suoranaista yhteyttä ei ole, mutta molempien ideologian innostuksen lähde on PKK:n perustaja Abdullah Öcalan. Öcalan asui maanpaossa Syyriassa yli kaksikymmnetä vuotta. Mutta Sinam haluaa korostaa, että Syyrian kurdit taistelevat vapaudestaan osana Syyriaa – eikä heillä ole mitään syytä puuttua muiden maiden asioihin. Turkkia Sinam kehottaa keskittymään oman kurdiongelmansa ratkaisemiseen. Jo pitkään jatkunut rauhanprosessi ei näytä edistyvän hallituksen ja PKK:n välillä. Tulitauko tosin on pitänyt.

Valitettavasti Turkin rooli Syyrian konfliktissa ei ole ollut muutenkaan kovin rakentava. Turkki esimerkiksi auttoi Isisiä Kobanen taistelujen yhteydessä sallimalla sen joukkojen ylittää rajan ja tuki sitä logistisesti. Raja on myös usein suljettu humanitaariselta avulta. Nytkin Sinam joutuu palaamaan Rojavaan Irakin kautta, koska raja on kiinni.

Rojavan suhteet Irakin Kurdistanin hallinnon kanssa olivat aiemmin hankalat. Irakin Kurdistan on aika ajoin sulkenut rajansa niin pakolaisilta kuin humanitaariselta avultakin – aivan kuten Turkkikin, jolla on läheiset välit valtapuolue KDP:n johtajan Masud Barzanin kanssa. Isisin vallattua nopeasti laajoja alueita sekä Syyriasta että Irakista yhteistyö on alkanut sujua hieman paremmin. Neljään maahan jakautuneen kurdiväestön valtavan painostuksen tuloksena Barzani lähetti Irakin kurdihallinnon peshmerga-taistelijoita puolustamaan Kobanea. Sinam Mohamed näkee kuitenkin, että kurdipuolueilla on ideologisia eroja ja että esimerkiksi Irakin Kurdistanin demokraattinen puolue KDP on yrittänyt luoda alueelle omia tukipuolueitaan, joille se on halunnut saada valtaa Rojavan hallinnossa ohi demokraattisen päätöksenteon. Sinamin mukaan he haluavat pitää tiukasti kiinni demokraattisesta rakenteestaan eivätkä halua ulkopuolisten voimien sekaantuvan alueen hallintooon – olivat he kurdeja tai ei.

Rojavan kantonien hallintoa ohjaavassa Social Contract ”perustuslaissa” korostetaan alueen puolustusjoukkojen yhtenäisyyttä eli tehtävä lankeaa YPG:lle. Sinamin mukaan Rojava haluaa yhtenäisen kansallisen armeijan, jossa olisivat mukana kaikki vähemmistöt.

”Erityisesti emme halua lukuisia erillisiä aseellisia ryhmiä toimimaan alueellamme.”

Irakin Kurdistanin historia on hyvä esimerkki useamman aseellisen ryhmittymän tuomista ongelmista. Käviväthän nykyiset valtapuolueet KDP ja Isänmaallinen kansanrinta välillä veristä sisällissotaa keskenään. Rojavaan on julistettu kuuden kuukauden mittainen nuoria miehiä koskeva asevelvollisuus.

Välit Irakin Kurdistanin suuntaan ovat siis tällä hetkellä parantumaan päin ja maiden välinen raja on ollut auki jo pitemmän aikaa.”Haluamme, että meillä on hyvät välit kaikkien naapureidemme kanssa, myös Turkin”, toteaa Sinam.

Syyrian tulevaisuus

Sinamin näkökulmasta Syyrian lähitulevaisuus ei näytä valoisalta. Mikään osapuoli ei kykene tällä hetkellä voittamaan sotilaallisesti, joten taistelut tulevat jatkumaan vielä pitkään. Kurdien tavoitteena on tuoda itsehallinnollinen ja monikulttuurinen Rojava osaksi tulevaa demokraattista Syyriaa, kunhan sellaisen aika tulee. Kurdit korostavat kaikkien etnisten ja uskonnollisten ryhmien oikeuksia. Kaikille pitää taata samat demokraattiset, kulttuuriset ja taloudelliset oikeudet. Ihmisoikeuksista puhumattakaan.

SUOMEN JA ROJAVAN YHTEISTYÖ TIIVISTYMÄSSÄ

Sinam Mohamadin  vierailun aikana vahvistuivat sekä ulkoministeriön että kansalaisyhteiskunnan valmiudet tukea kehitystä Rojavassa. Ulkoministeriö on kansainvälisen kansalaisjärjestöyhteistyön kautta kanavoinut jälleenrakennus- ja paikallishallinnon kapasitiointitukea erityisesti Ciziren kantoniin.

Pro-Rojava-tukiryhmiä on muodostunut Helsingin lisäksi Turkuun sekä Tampereelle. Osallistuvien kansalaisjärjestöjen sekä aktiivikurdien voimin on Efrinin kantoniin parhaillaan matkalla rekallinen eri sairaaloista saatuja tutkimus- ja hoitovälineistöä. Vierailun aikana vahvistettiin myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen osallisuutta ja vahvistettiin Rojavan kehitykseen liittyviä sopimuksellisia yhteistyösuunnitelmia.

Lisätietoja ja päivitystä Rojavan tilanteesta ja kehityksestä alueella mm.
https://www.facebook.com/groups/Rojavafin/

Teksti: Teemu Matinpuro
Kuvat: Essi Rajamäki ja Omar Akkoyun