Sveitsiläinen rauhantutkija ja -aktivisti Daniele Ganser analysoi uusimmassa teoksessaan Imperium USA Yhdysvaltojen globaalia valta-asemaa ja sen historiaa.
Yhdysvallat toimii ”ihmiskunnan veturina” vetäen muun maailman mukanaan. Näin määritteli USA:n roolin toisen maailmansodan jälkeen presidentti Harry S. Trumanin ulkoministeri Dean Acheson. Presidentti Bidenin ulkopoliittisen neuvonantajan ja johtavan amerikkalaisen valtapolitiikan arkkitehdin Robert Kaganin mukaan Yhdysvaltojen kyky globaaliin vallankäyttöön ylittää maan kansalaisten kuvitelmat siitä, millaista roolia USA näyttelee tosiasiallisesti maailmassa.
Yhdysvaltojen globaalia valta-asemaa ja sen historiaa analysoi sveitsiläinen rauhantutkija ja -aktivisti Daniele Ganser uusimmassa teoksessaan Imperium USA (2020). Ganser kuvaa imperiumia seuraavasti: Yhdysvallat on ydinasevalta, jonka sotilasmenot ja sotateollinen kompleksi ovat maailman mittakaavassa aivan omaa luokkaansa. Pentagonin oman ilmoituksen mukaan maalla on yli 4 000 sotilastukikohtaa omassa maassa ja yli 500 tukikohtaa maan rajojen ulkopuolella. Ulkomailla sijaitsevissa tukikohdissa on kaikkiaan yli 200 000 amerikkalaissotilasta. Yhdysvalloilla on veto-oikeus YK:n turvallisuusneuvostossa ja se on hallitseva voima sotilasliitto Natossa. Yhdysvallat painaa dollareita, joka on tärkein maailmanvaluutta. Maa on myös digitaalinen imperiumi, jonka Kansallisen turvallisuuden viraston (NSA) järjestelmät käsittelivät jo vuoden 2012 puolivälissä joka päivä yli 20 miljardia internet- ja puhelinpohjaista viestintätapahtumaa.
PRISM-asiakirjojen mukaan NSA on tehnyt salaisia sopimuksia yhteistyöstä Facebookin, Yahoon, Applen, Googlen ja Microsoftin kanssa. Kaikkiaan NSA:n strategisina kumppaneina toimii yli 80 maailmanlaajuista yritystä. Edward Snowdenin paljastukset osoittivat, että Yhdysvaltain viranomaiset vakoilevat omia kansalaisiaan ja koko muuta maailmaa. Uusin skandaali paljasti, että NSA on vakoillut Tanskan kautta ruotsalaisia poliitikkoja ja virkamiehiä. Sen lisäksi NSA on vakoillut tanskalaista ja ruotsalaista puolustusteollisuutta samoihin aikoihin, kun Tanska oli hankkimassa uusia hävittäjiä. Sama toteutuu todennäköisesti Suomen kohdalla.
USA valtamediassa ja kansalaismielipiteessä
Presidentti Barack Obama vakuutti Nobelin rauhanpalkintoa vastaanottaessaan vuonna 2009, että Yhdysvalloilla on valmius ”turvata globaali turvallisuus”, jonka vakaus on myös USA:n ”valistuneessa omassa intressissä”. Toisenlaisen näkemyksen USA:n roolista esitti englantilainen historioitsija Arnold Toynbee vuonna 1971: ”Uskon, että useimmille eurooppalaisille Amerikka näyttäytyy tällä hetkellä maailman vaarallisimpana maana.”
Läntiselle valtamedialle Pax Americana on nykyisen maailmanjärjestyksen olennainen elementti. Keskeisen väitteen mukaan se ei perustu imperialistisille pyrkimyksille, vaan konsultaatiolle, konsensukselle ja yhteiseen arvoyhteisöön. Rauhan säilymisen ehtona esitetään vapaan maailman arvot, jotka tulee toteuttaa maailmanlaajuisesti Yhdysvaltojen johdolla. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (27.5.2021) käsiteltiin Bidenin ja Putinin tulevaa tapaamista. Artikkelissa luetellaan Venäjän pitkä syntilista. Yhdysvaltojen osalta kriittinen näkökulma puuttuu täysin. Pääkirjoituksen mukaan Genevessä tapaavat kansainvälistä rauhaa uhkaava ”tappaja” Putin ja globaalin vakauden takuumies ja demokraatti Biden. HS:n pääkirjoituksessa vaaditaan Bideniä pysymään ”kovana”. Hänen tulee osoittaa Venäjälle sen ”rajat”.
Ganserin mukaan kansalaisten näkemys tilanteesta on hyvin toisenlainen kuin läntisen valtamedian tarjoama. Hän analysoi kansainvälisiä kyselytutkimuksia, jotka ovat esittäneet kysymyksen: ”Mikä maa on suurin vaara maailmanrauhalle?” Amerikkalaisen mielipidetutkimusinstituutti Gallupin vuonna 2013 suorittamaan kyselyyn osallistui yli 67 000 ihmistä 65 maasta. Sen mukaan 24 prosenttia vastanneista piti Yhdysvaltoja suurimpana vaarana maailmanrauhalle. Toisena tuli Pakistan (8 %), kolmantena Kiina (5 %). Sen jälkeen tulivat Israel, Pohjois-Korea, Afganistan, Iran, Intia, Irak ja Japani. Venäjän koki tuolloin suurimmaksi uhaksi maailmanrauhalle ainoastaan kaksi prosenttia. Saman kyselyn mukaan USA, Kanada ja Australia olivat tavoitelluimpia maahanmuuttomaita.
Amerikkalaisen PEW-instituutin vastaavaan kyselyyn vuonna 2017 osallistui ihmisiä 30:sta eri maasta. Sen mukaan 21 maassa enemmistö koki Yhdysvallat vakavana uhkana kyseiselle maalle. Naapurimaissa kanadalaiset ja meksikolaiset kokivat Yhdysvallat itselleen suurempana vaarana kuin Kiinan tai Venäjän.
Naton entinen pääsihteeri ja Tanskan ex-pääministeri Anders Fogh Rasmussen on perustanut Alliance of Democracies -säätiön, jonka toimeksiannosta suoritettiin vuonna 2021 kysely. Sen mukaan saksalaisista 36 prosenttia oli sitä mieltä, että Yhdysvaltojen vaikutus on suurempi uhka demokratialle Saksassa kuin Kiinan (33 %) tai Venäjän (29 %). Yhdysvaltojen vaikutuksen globaaliin demokratiaan koki negatiiviseksi 51 prosenttia ja positiiviseksi 32 prosenttia.
Bidenin presidenttikausi on parantanut Yhdysvaltojen imagoa Saksassa huomattavasti. Edellisvuoteen verrattuna positiivisten määrä oli kasvanut 20 prosenttia.
Yhdysvallat, sodat ja asevarustelu
Yhdysvaltojen entinen presidentti Jimmy Carter totesi vuonna 2019, että USA on ”sotaisin kansakunta maailmanhistoriassa”. Maalla on ollut vain 16 rauhan vuotta sen 242-vuotisen historian aikana.
- Yhdysvaltojen osallisuus toisen maailmansodan jälkeisissä konflikteissa:
Kreikka 1946
Korea 1950
Iran 1953
Guatemala 1954
Kongo 1961
Kuuba 1961
Vietnam 1962
Indonesia 1965
Kamputsea 1969
Laos 1970
Chile 1973
Grenada 1983
Libya 1986
Nicaragua 1981
Panama 1989
Kuwait 1991
Sudan 1998
Kosovo/Serbia 1999
Afganistan 2001
Pakistan 2001
Irak 2003
Libya 2011
Syyria 2014
Ukraina 2014
”Kaikkien jäsenten on pidätyttävä kansainvälisissä suhteissaan väkivallalla uhkaamisesta tai sen käyttämisestä minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai menettelemästä muulla tavalla, joka on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärien kanssa”, todetaan YK:n peruskirjassa (art. 2. kappale 4). Ganserin näkemyksen mukaan Yhdysvallat on rikkonut näissä tapauksissa vuonna 1945 YK:n julistamaa väkivaltakieltoa.
YK:n perusasiakirja kieltää kaiken asevoiman käytön toista valtiota vastaan. Määräys on ehdoton, ja ainoat poikkeukset koskevat itsepuolustusta ja kollektiivisia toimia YK:n turvallisuusneuvoston alaisuudessa.
Useat sodat USA on käynnistänyt aikakautensa todellisella valeuutisella. Presidentti Johnsonin esittämä valhe Tonkininlahden välikohtauksesta vuonna 1964 toimi perusteluna sotatoimille Vietnamissa. Persianlahden sotaa vuonna 1991 edelsi valheellinen propagandakampanja. Yhdysvallat levitti maailmalle valeuutista, jonka mukaan Kuwaitin miehittäneet irakilaiset sotilaat olivat riistäneet pieniä vauvoja keskoskaapeista ja jättäneet heidät sairaalan lattialle kuolemaan.
Uuden vuosituhannen suurimmalla valeuutisella käynnistettiin Irakin sota vuonna 2003. Ulkoministeri Colin Powell valehteli tietoisesti YK:n turvallisuusneuvostossa koko maailmalle Saddam Husseinin joukkotuhoaseista oikeuttaakseen sodan aloittamisen. Suomessa MTV-uutiset kertoi 6.2.2003: ”Powell: Irak peittelee joukkotuhoasetodisteita”.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen syntyneet toiveet miekkojen muuttamisesta auroiksi eivät ole toteutuneet. Maailman asevarustelumenot olivat Tukholman rauhantutkimusinstuutin mukaan 1 917 miljardia dollaria vuonna 2019. Yhdysvaltojen osuus oli 36 prosenttia ja Nato-maiden yhteensä 56 prosenttia.
Yhdysvaltojen sotilasmenot olivat vuonna 2001 syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskujen aikaan 316 miljardia dollaria. USA:n hyökätessä Irakiin ja Afganistaniin ne nousivat ensimmäisen kerran yli 400 miljardiin dollariin. Vuonna 2006 ne ylittävät maagisen 600 miljardin dollarin rajan. Kuudessa vuodessa Yhdysvaltojen sotilasbudjetti oli tuplaantunut.
Vuonna 2019 Yhdysvaltojen asevarustelumenot ylittivät ensimmäisen kerran 700 miljardia dollaria. Vuoden 2020 lopulla republikaanit ja demokraatit yhdessä hyväksyivät sotilasmenojen nostamisen 738 miljardiin. Yhdysvallat kuluttaa sotilaallisiin tarkoituksiin lähes 2 miljardia dollaria päivässä.
Yhdysvallat käytti vuonna 2018 sotilasmenoihin yhtä paljon kuin varustelumenojen Top Ten -listan kahdeksan seuraavaa yhteensä. Esimerkiksi Venäjä tuli vasta kuudentena (61 mrd.), summa oli noin kymmenesosa Yhdysvaltojen sotilasmenoista. Sotilaallisessa mielessä Venäjä ilman ydinaseita olisi kääpiövaltio.
Yhdysvaltojen aseteollisuus
Maailman sadan suurimman asekonsernin pääkonttoreista 42 on Yhdysvalloissa. Näiden asevalmistajagiganttien osuus maailman asekaupasta on 57 prosenttia (liikevaihto 226 miljardia dollaria). Maailman 100 suurimman asevalmistajan myynti oli vuonna 2017 lähes 400 miljardia dollaria. Sota ja aseet ovat yksi suurimpia teollisuudenaloja nykyaikana.
- Maailman suurimmat aseyhtiöt vuonna 2017:
Lockheed Martin (USA), 100 000 työntekijää, asekauppa 45 mrd. US $
Boeing (USA), yli 140 000 työntekijää, asekauppa 26 mrd. US $
Raytheon (USA), yli 60 000 työntekijää, asekauppa 23 mrd. US $
BAE Systems (eurooppalainen, Iso-Britannia) 23 mrd. US $
Aseteollisuus on yksi Yhdysvaltojen talouden ja työllisyyden keskeinen kulmakivi. Tuotantolaitoksia on sijoitettu kaikkiin osavaltioihin. Tämä takaa sen, että alueen kongressiedustaja antaa tukensa uusille asehankinnoille. Näin varmistetaan oman alueen työllisyys. Yhdysvaltojen solmiessa Jemenissä likaista sotaa käyvän Saudi-Arabian kanssa 350 miljardin dollarin asekauppasopimuksen presidentti Donald Trump tviittasi: ”Työtä, työtä, työtä.” Saman asian ymmärsi Qatarin Yhdysvaltojen-lähettiläs, kun maa sopi F-15-hävittäjien ostamisesta 12 miljardilla dollarilla. Hän tviittasi, että ostot tuovat ”60 000 uutta työpaikkaa Yhdysvaltojen 42 osavaltiossa”.
Nyt Suomi on harkinnut tukevansa aluksi 10 miljardilla dollarilla Yhdysvaltojen työmarkkinoita ja maan sotilasteollista kompleksia mahdollisilla hävittäjäostoilla.
Yhdysvaltojen imperiumin ja maan sotateollisen kompleksin synty liittyy keskeisesti maailmansotiin. Saksalainen Handelsblatt-lehti totesi vuonna 2014: ”Taloudellisesti [ensimmäinen maailman-] sota oli Yhdysvalloille siunaus.” Sodan aikainen asetarvikkeiden myynti teki maasta maailmanvallan. Ganser toteaa: ”Yksikään toinen kansakunta ei ansainnut vastaavasti konfliktista.”
Toisen maailmansodan aikana Yhdysvaltojen sotateollinen kompleksi vahvistui. Sota oli Ganserin mukaan äärimmäisen tärkeä amerikkalaiselle öljyteollisuudelle. USA oli Hitlerin Saksan tärkein öljytoimittaja toisen maailmansodan syttyessä. Hieman ennen toisen maailmansodan alkua virtasi 25 000 tynnyriä öljyä joka päivä USA:sta Saksaan. John D. Rockefellerin perustama Standard Oil toimitti Espanjan kautta öljyä Saksaan vielä operaatio Barbarossan aikana. Ennen toisen rintaman avaamista vuonna 1944 virtasi joka päivä keskimäärin 12 000 tynnyriä amerikkalaisten bensiiniä ja muita öljytuotteita Espanjan kautta natsi-Saksan sotakoneiston käyttöön.
Yhdysvaltojen presidentti Dwight D. Eisenhower varoitti vuonna 1961 jäähyväispuheessaan Yhdysvaltain sotateollisen kompleksin vaikutusvallan liiallisen kasvun aiheuttamista vaaroista. Nousevien asevarustelumenojen seurauksena sotateollisen kompleksin vaikutusvalta on kasvanut. Kompleksi koostuu taloudellisten toimijoiden, poliitikkojen ja sotilashenkilöiden verkostosta. Verkoston yhteinen etu on tuottaa tavaroita ja palveluita sotilaallisiin tarkoituksiin ja kasvattaa asevarusteluyritysten ja Pentagonin poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa.
Hyvänä esimerkkinä tästä on presidentti Bidenin valitsema puolustusministeri kenraali Lloyd Austin. Austinia juhlittiin USA:n ensimmäisenä tummaihoisena puolustusministerinä. Austin on neljän tähden kenraali, joka johti Barack Obaman presidenttikaudella Yhdysvaltain Lähi-idän joukkoja. Obama nimitti hänet myöhemmin Centcomin johtajaksi. Virasto oli keskeisesti vastuussa Yhdysvaltojen sotilaallisista operaatioista Afganistanissa, Syyriassa ja Jemenissä. Myöhemmin Austinista tuli tyypillinen sotateollisen kompleksin edustaja. Vuonna 2016 hän siirtyi eläkkeelle ja samalla asevarustelukonserni Raytheonin hallintoneuvostoon. Danielle Brian (Project on Government Oversigh) toteaa, että kenraali ja asevarustelukonsernin edustaja on ”oletettavasti kaikista mahdollisuuksista huonoin”. Hänen mukaansa se on huono uutinen ”jokaiselle reaaliselle irtiotolle sotateollisesta kompleksista”.
Nykyinen kansainvälisen tilanteen kärjistyminen ja kasvava militarismi ovat nykyisen ilmastokriisin aikana tuhoisa kehityssuunta. Ihmiskunnalla ei ole varaa uuteen kylmään sotaan eikä asevarusteluun globaalin ekologisen kriisin oloissa. Ganser muistuttaa John F. Kennedyn sanoin, että ihmiskunnan tulee muistaa, että ”ongelmat ovat ihmisten aiheuttamia ja siten ihmisten ratkaistavissa”. Ihmiskunta on mittavan tehtävän edessä: ”Ihmiskunnan on lopettava sodat, tai sota tekee lopun ihmiskunnasta.”
Teksti: Jouko Jokisalo
Kuva: Aleksandra Aksenova
