Jemenin väkivaltaisella konfliktilla on ollut vakavia seurauksia lasten mielenterveydelle ja kokonaiselle sukupolvelle lapsia, todetaan Pelastakaa Lasten uudessa kyselytutkimuksessa. Suuri osa lapsista kokee pelkoa, turvattomuutta ja masennusta. Koronaviruksen odotetaan pahentavan tilannetta entisestään.
Useampi kuin joka toinen tutkimukseen osallistuneista lapsista sanoo olevansa surullinen ja masentunut, heistä enemmän kuin joka kymmenes jatkuvasti. Selvitys julkaistaan hetkellä, jolloin maassa pelätään koronavirusepidemian puhkeamista. Sodan vuoksi heikentyneeseen terveydenhuoltoon ja avustustyöhön kohdistuvat paineet lisääntyisivät merkittävästi, mikäli virus leviäisi maassa.
Pelastakaa Lasten tutkimus tuo esiin seuraukset siitä, että lapset elävät jatkuvan väkivallan, ilmaiskujen, pommitusten ja tarkka-ampujien uhan alla. Kyselyyn osallistui 629 lasta (13–17-vuotiaita) ja 627 lasten huoltajaa Adenin, Lahjiin ja Taizzin maakunnissa.
LAPSET KÄRSIVÄT KONFLIKTISTA ENITEN
Civilian Impact Monitoring Project (CIMP) on seurantajärjestelmä, joka kerää tietoa konfliktin siviiliväestöön kohdistuvista vaikutuksista. CIMPin tietojen mukaan konflikti on johtanut 809 lapsen kuolemaan ja 1238 lapsen haavoittumiseen 1.12.2017–29.2.2020.
Maan lapsista noin 10,3 miljoonalla ei ole varmuutta riittävästä ravinnosta. Näistä lapsista 2,1 miljoonaa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja kaksi miljoonaa on joutunut pakenemaan kodeistaan. Jemenin humanitaarisen avun terveysklusteri arvioi, että lähes 1,2 miljoonaa lasta on viimeisen kolmen vuoden aikana sairastunut koleraan, kurkkumätään tai denguekuumeeseen. Jemenissä on heikot mahdollisuudet toimia tehokkaasti koronavirusta vastaan. Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja avustustyöhön kohdistuvat paineet lisääntyisivät merkittävästi, mikäli virustapauksia todettaisiin maassa.
Lapset tarvitsevat paikkoja, joissa he voivat tuntea olevansa turvassa ja joissa he voivat rentoutua. Pitkittyneestä ja jatkuvasta stressistä voi seurata myös kroonisia fyysisiä ja mielenterveydellisiä haittoja ja sairauksia. Mikäli lasten mielenterveydellisiin tarpeisiin ei vastata, voivat seuraukset olla pitkäkestoiset ja tulevat koskemaan kokonaista sukupolvea.
Viimeisimpien tietojen mukaan Jemenissä on vain kaksi lastenpsykiatria ja mielenterveyshoitajia on yksi 300 000 ihmistä kohden. Lasten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan lisää rahoitusta mielenterveystyöhön ja asiantuntemuksen lisäämiseksi.
Pelastakaa Lapset kehottaa konfliktin osapuolia toimimaan väkivallan lopettamiseksi ja rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi.
”Kansainvälisen yhteisön muiden jäsenten on tehtävä kaikkensa edistääkseen poliittista vuoropuhelua ja sotivien osapuolten sitoutumista rauhanprosessiin. Koronaviruksen muodostama uhka vain korostaa tärkeyttä saada vihollisuudet loppumaan välittömästi”, sanoo Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso.
”Suomen hallituksen aiemmin tässä kuussa tekemä päätös jatkaa sotatarvikkeiden vientiä Arabiemiraatteihin ei edistä rauhanomaisen ratkaisun löytymistä Jemenin tilanteeseen. Pidämme synkkänä viestinä hallituksen päätöstä pyörtää Suomen asevientikielto Jemenissä sotivan liittouman tärkeimmille valtioille. Myös Suomen on kannettava vastuunsa ja olla ruokkimatta konfliktia edes epäsuorasti.”
”Inhimilliset kärsimykset ovat jatkuneet Jemenissä jo viisi vuotta. Monet lapset ovat liian peloissaan leikkiäkseen ulkona. He kastelevat sänkynsä kuullessaan yläpuolella lentäviä koneita tai putoavia pommeja. Tämä on sota lapsia vastaan, ja sen pitää loppua”, toteaa Laakso.
Auta Jemenin lapsia – tee lahjoitus
Vaadi loppua sodalle lapsia vastaan – allekirjoita vetoomus
