Black Lives Matter (BLM) -liike, suomeksi ”mustien elämällä on väliä”, syntyi Yhdysvalloissa vuonna 2013 vastustamaan mustiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa ja yhteiskunnan rakenteellista rasismia.

Liike järjesti satoja mielenosoituksia ympäri maata. Alusta asti Yhdysvaltojen poliisi vastasi mielenosoituksiin kohtuuttomalla väkivallalla.

Vuonna 2020 miljoonat ihmiset osallistuivat mielenosoituksiin ja tekivät BLM:stä yhden suurimmista liikkeistä Yhdysvaltojen historiassa. Poliisin raa’at otteet joutuivat kasvavan kritiikin kohteeksi, ja BLM onnistui saamaan yhteiskunnallisia uudistuksia alkuun.

Samalla BLM-liike on saanut huomion suuntautumaan palestiinalaisten tilanteeseen verratessaan taisteluaan oikeudenmukaisuuden puolesta palestiinalaisten vastarintaan Israelin miehitystä ja rotuerottelujärjestelmää vastaan. Yhtäläisyyksiä ja yhteyksiä on löytynyt enemmänkin, kun eri ihmisoikeusjärjestöt ovat tutkineet Yhdysvaltojen ja Israelin väkivaltakoneistojen toimintaa.

Järjestöjen raportit kertovat maiden välisestä poliisin koulutusyhteistyöstä, jossa jaetaan ihmisoikeuksien näkökulmasta pahimpia menetelmiä kansan kontrolloimiseksi ja mielenosoitusten tukahduttamiseksi. Koulutusten järjestäjät ja sponsorit ovat joutuneet kasvavan kritiikin kohteeksi.

Yhteiskunnan rakenteellinen rasismi

Mustat amerikkalaiset kärsivät suhteettomasti poliisin väkivallasta – sekä kuolemaan johtaneista poliisin ampumistapauksista että muusta poliisiväkivallasta ja etnisestä profiloinnista. Poliisi pysäyttää mustia ilman perusteltua syytä viisi kertaa todennäköisemmin kuin valkoisia. Mustia myös vangitaan yli viisi kertaa valkoisia enemmän.

BLM-liike on usein vetänyt yhtäläisyyksiä Yhdysvaltojen mustien kokemusten ja palestiinalaisten tilanteen välille. Israelissa on kymmeniä lakeja, jotka syrjivät valtion palestiinalaisia kansalaisia. Israelin miehittämillä alueilla palestiinalaisväestö on asetettu sotilastuomioistuinten alaiseksi. Israelin sotilaat ja siirtokuntalaiset ampuvat palestiinalaisia ilman, että tekijöitä saadaan vastuuseen teoistaan.

Myös palestiinalaisten ja BLM-liikkeen mielenosoituksien tukahduttamisessa on nähtävissä samankaltaisuuksia. Yhdysvalloissa mielenosoittajat kohtasivat kaduilla mellakkavarustein, ampuma-asein ja panssaroiduin ajoneuvoin varustautuneet poliisit sekä kansalliskaartin. Poliisi vastasi mielenosoituksiin suurella määrällä kyynelkaasua, tainnutuskranaateilla, kumipäällysteisillä luodeilla ja joukkopidätyksillä.

Vielä vuonna 2020 ainakin kahdeksan ihmistä eri puolilla Yhdysvaltoja menetti näkönsä poliisien ammuksista. Armeijan helikoptereilla pyrittiin hajottamaan väkijoukkoa pääkaupungissa, ja presidentti Trump lähetti tunnuksettomia liittovaltion viranomaisia pidättämään rauhanomaisia mielenosoittajia.

Amnesty International USA raportoi laajamittaisista ihmisoikeusloukkauksista myös ensiapuhenkilöstöä, toimittajia ja ihmisoikeustarkkailijoita kohtaan. ”Poliisin tarpeeton ja joskus liiallinen voimankäyttö mielenosoittajia kohtaan tuo esiin juuri sen rakenteellisen rasismin ja rankaisemattomuuden, jota vastaan he olivat tulleet kadulle protestoimaan”, Amnesty kirjoittaa.

Jyrkän kontrastin tähän on muodostanut poliisien suhtautuminen aseistautuneen äärioikeiston ja presidentti Trumpin kannattajien mielenosoituksiin, joita vastaan ei ole haluttu käyttää kovempia otteita.

Israel kouluttaa yhdysvaltalaispoliiseja

Israelilla on läheiset suhteet Yhdysvaltojen aseteollisuuteen, ja se on ylläpitänyt miehitystä amerikkalaisilla aseilla ja kyynelkaasulla. Nyt Israel myy kehittelemiään aseita ja valvontateknologiaa Yhdysvaltoihin.

Israel lisäksi kouluttaa yhdysvaltalaisviranomaisia. Koulutusyhteistyö vakiintui vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroristihyökkäysten jälkeen. Koulutusohjelmat pyritään kehystämään kahden demokratian yhteistyönä terrorismia vastaan, eikä miehitystä tai miehittäjän rikoksia mainita.

Satoja yhdysvaltalaisviranomaisia on lähtenyt Israeliin koulutettavaksi ja tuhannet muut ovat osallistuneet konferensseihin ja työpajoihin israelilaisten opetuksessa Yhdysvalloissa. Koulutettaviin kuuluu myös niiden kaupunkien viranomaisia, joissa nähtiin poliisin vastaavan väkivallalla BLM-mielenosoituksiin.

Poliisit ovat saaneet koulutusta väkijoukkojen hallinnasta, voimankäytöstä ja valvontalaitteista Israelin poliisilta, armeijalta ja tiedustelupalveluilta. Israelin-matkoihin kuuluu muun muassa tutustumiskäyntejä miehitetylle Länsirannalle ja Gazan rajalle katsomaan, miten palestiinalaisten viikoittaisia mielenosoituksia tukahdutetaan kovin ottein.

Tappavien oppien tiedonvaihtoa

Vuonna 2016 Amnesty USA varoitti Israelin koulutusohjelmista: ne tutustuttavat yhdysvaltalaispoliisit tahoihin, joiden ihmisoikeusloukkauksia on vuosikaudet dokumentoitu. Raportti mainitsee Israelin poliisin suorittamat teloitukset, pahoinpitelyt, kidutuksen (myös lapsiin kohdistuvan), sanan- ja yhdistymisvapauden tukahduttamisen sekä liiallisen voimankäytön rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan.

”Monet [yhdysvaltalaispoliisien] dokumentoiduista väärinkäytöksistä vastaavat Israelin asevoimien ja turvallisuus- ja poliisivirkailijoiden rikkomuksia”, Amnesty kirjoittaa.

Vuonna 2018 amerikanjuutalaiset järjestöt Researching the American-Israeli Alliance (RAIA) ja Jewish Voice for Peace (JVP) julkaisivat yhteisen tutkimuksen aiheesta. Tutkimus kertoo, että koulutusohjelmilla lisätään tukea sellaiselle militarisoidulle turvallisuusmallille, joka oikeuttaa räikeät ihmis- ja kansalaisoikeusloukkaukset.

Kouluttajien kokemus perustuu Israelin sotilasvaltaan Miehitetyillä palestiinalaisalueilla, jossa palestiinalaiset on asetettu vihollisen asemaan. Lähes kaikki miehityksen vastustaminen, mukaan lukien rauhanomaiset mielenosoitukset, määritellään rikokseksi, yleensä ”terrorismiksi”. Armeija pidättää palestiinalaisia mielivaltaisesti ja tekee yhteistyötä sotilastuomioistuinten kanssa niiden henkilöiden vangitsemiseksi, jotka Israel on määritellyt uhaksi kansalaisaktivismin tai poliittisen toiminnan vuoksi.

Kyse ei ole vain käytännöistä Israelin miehittämillä alueilla. Israelissa etnistä profilointia ja poliisiväkivaltaa kohdistuu erityisesti palestiinalaisiin, joilla on Israelin kansalaisuus, mutta myös israelinjuutalaisiin, joilla on taustaa arabimaista, Pohjois-Afrikasta tai Etiopiasta.

RAIA:n ja JVP:n raportti kertoo, että yhdysvaltalaispoliisit opetetaan yhdistämään pikkurikollisuus, jopa liikennerikkomuksetkin, välittömään terroriuhkaan. Samoin vahvistuvat menetelmät, jotka ”kuvastavat paitsi täydellistä välinpitämättömyyttä [mustien ja muiden tummaihoisten] elämää kohtaan mutta myös osoittavat, että kokonaisia väestöryhmiä Yhdysvalloissa pidetään uhkina ja vihollisina, mikä oikeuttaa tappavan voimankäytön heti ensimmäisenä keinona”.

Sortavan poliisitoiminnan edistämistä

Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, ettei yhdysvaltalaispoliisien väkivalta mustia kohtaan alkanut Israelin koulutusyhteistyöstä, vaan se perustuu maan historiaan. Ensimmäiset poliisit olivat orjapartioita, joilla oli laajat oikeudet etsiä, pidättää ja terrorisoida ihmisiä. Orjuuden jälkeen mustien oikeuksia rajoitettiin laeilla ja niiden vaikutukset kaikuvat edelleen yhteiskunnassa.

Lisäksi poliisit ovat aina harjoittaneet erityisesti mustien johtaman järjestäytymisen ja mielenosoitusten valvontaa ja tukahduttamista, ja samaa on kohdistettu esimerkiksi ay-liikkeisiin ja sodanvastustajiin. Viime vuosikymmeninä tapahtunut poliisien militarisoituminen perustuu ennen kaikkea Yhdysvaltojen sodankäyntiin maailmalla, josta käytännöt ja aseet sitten palaavat kotikaduille.

Israelin koulutusohjelmissa kuitenkin vahvistetaan militaristista ajattelua ja viholliskuvia sekä puolustetaan massavalvontalaitteiden käyttöä, etnistä profilointia, julkisten mielenosoitusten tukahduttamista väkivalloin ja tiedotusvälineiden välittämän kuvan kontrolloimista.

Sen sijaan, että koulutusohjelmat edistäisivät turvallisuutta yhteisöissä, niissä vahvistetaan niin sanottuja ”pahimpia käytäntöjä”, jotka edistävät syrjivää ja sortavaa poliisitoimintaa molemmissa maissa.

Koulutusten sponsorit puolustavat miehitystä

Kasvavaa kritiikkiä suuntautuu koulutusten järjestäjiä kohtaan. Osa poliisikoulutuksista on maksettu yhdysvaltalaisten veronmaksajien rahoilla, ja yhä useammat äänet vaativat varoja käytettäväksi yhteisöjen hyväksi eikä vastakkainasettelun ja eriarvoisuuden ylläpitämiseksi.

Osaa koulutuksista ovat sponsoroineet yksityiset konservatiiviset tahot Yhdysvalloissa. Yksi sponsoreista on Anti-Defamation League (ADL), jonka toimistojen edessä järjestöt ovat usean vuoden ajan järjestäneet mielenosoituksia näitä koulutuksia vastaan.

ADL esittäytyy rasismin vastustajana ja on vuodesta 2020 kannattanut BLM-liikkeen vaatimuksia Yhdysvalloissa. Järjestöllä on kuitenkin pitkä historia Yhdysvaltojen mustien ja muiden ihmisryhmien oikeuksien vastustajana, ja se puolustaa ärhäkkäästi Israelin miehitys- ja rotuerottelupolitiikkaa.

ADL esimerkiksi vastusti presidentti Trumpin politiikkaa erottaa Yhdysvaltojen etelärajalle tulevat pakolaisperheiden jäsenet toisistaan. Tuhannet lapset päätyivät traumaattisiin vankilaoloihin. ADL oli kuitenkin lähettänyt maahanmuutto- ja tullilaitoksen varajohtajan koulutukseen Israeliin. Siellä pidätetään satoja palestiinalaislapsia vuosittain vankiloihin, joissa pahoinpitelyt ja muut rikokset ovat normikäytäntö.

Kun ADL syytti vertauksia mustien ja palestiinalaisten kokemasta poliisiväkivallasta tehnyttä yhdysvaltalaista muslimijohtajaa antisemitismistä, tuomitsivat ihmisoikeusjärjestöt ja amerikanjuutalaiset järjestöt nämä syytökset.

Yhteiskunnallisia uudistuksia ja uudelleenkoulutusta

BLM-liike on onnistunut saattamaan uudistukset alkuun Yhdysvalloissa. Mustien kuolemantapauksista on nostettu syytteitä ja jaettu vankilatuomioita. Yli 20 kaupunkia on siirtänyt osan poliiseille tarkoitetuista varoista yhteisöille. Poliisit ovat joutuneet uudelleenkoulutukseen, ja alustavien raporttien mukaan poliisin ampumistapaukset ovat vähentyneet niissä yhteisöissä, joissa BLM-liike on ollut aktiivisin.

Kritiikki Israelin poliisikoulutuksia kohtaan on myös lisääntynyt. Vuonna 2018 Durhamin kaupunki kielsi poliisikoulutukset, ja kaksi muuta poliisilaitosta vetäytyi vuosittaiselta koulutusmatkaltaan Israeliin.

Kaksinaismoralismi palestiinalaisten ihmisoikeuksien suhteen jatkuu. Tasapainoilu ihmisoikeuksien kannattamisen ja sortavien käytäntöjen puolustamisen välillä on kuitenkin vaikeutunut BLM-liikkeen sekä ihmisoikeusjärjestöjen ansiosta.

Teksti: Miika Malinen
Kuvitus: Essi Rajamäki