Somaliassa onnistuttiin vihdoin valitsemaan uusi presidentti ja parlamentti. Ennakkoon pelätyltä poliittiselta ja yhteiskunnalliselta sekasorrolta vältyttiin.

Pitkään odotettu Somalian uuden presidentin valinta saatiin 15.5.2022 suoritettua. Somalidiaspora eri puolilla maailmaa juhli aiemminkin presidentivirkaa 2012–2016 hoitaneen Hassan Sheikh Mohamudin valintaa. Presidentinvaaleissa oli 39 ehdokasta, joista yksi oli nainen.

Somaliassa vallanjako perustuu ns. 4,5-klaanijärjestelmään, jossa valta on jaettu neljän ison ja yhden puolikkaana pidetyn klaanin kesken.

Presidentinvaalien yhteydessä valitun parlamentin puheenjohtajistoon kuuluu ensimmäistä kertaa Somalian historiassa nainen, joka on parlamentin ensimmäinen varapuheenjohtaja Sacdiya Yaasiin Samatar.

Presidentti Sheikh Mohamud julisti voittopuheessaan, ettei aio kostaa väistyvän presidentin toimia, joissa painostettiin sekä häntä että muita poliitikoita sanallisesti ja aseellisesti. Sheikh Mohamud lupasi myös hoitaa ala- ja ylähuoneen kanssa maan tulkinnanvaraisen perustuslain uudistuksen, jolla parannettaisiin muutenkin ääriliikkeistä ja klaanien välisestä luottamuspulasta kärsivän maan turvallisuutta.

Suomessa vaalien tulosta juhlittiin Espossa, jossa juhlaan osallistuivat yhteisön arvostetut hahmot mukaan lukien kansanedustaja Suldaan Said Ahmed (vas). Suldaan Said toi puheenvuorossaan esille Somalian jälleenrakentamisen tärkeyden ja toivoi, että uusi presidentti Hassan Sheikh elvyttäisi Somalian ja Somalimaan väliset keskustelut, jotka ovat olleet jäissä vuosien ajan.

Kansanedustaja Suldaan ja muita arvovieraita presidentinvaalien johdosta Espoossa järjestyissä Suomen somaliyhteisön juhlissa. Kuva: Suomen somalimediaverkosto.

Sheikh Mohamudin edeltäjän Mohamed Abdullahi Mohamedin, joka tunnetaan myös nimellä Farmaajo, valinta Somalian presidentiksi vuonna 2017 oli ollut toivon pilkahdus: vallanvaihto oli sujunut rauhanomaisesti ja vahvisti demokraattista kehitystä. Farmaajo valitsi pitkän pohdinnan jälkeen pääministeriksi Hassan Ali Kheiren, joka oli hänen mukaansa jopa häntä parempi poliitikko.

Presidentti Farmaajo antoi pääministerilleen työrauhan aina presidenttikautensa viime metreille. Silloin pääministeri ja presidentti etääntyivät, koska Farmaajo yritti saada parlamentilsta valtuuden jatkoajalle, jotta hän saisi lisäaikaa järjestää vapaat ja suorat vaalit. Pääministeri oli sen sijaan eri mieltä presidenttikauden pidentämisestä ja ehdotti epäsuorien vaalien järjestämistä vedoten siihen, että vaalit on järjestettävä ajallaan tavalla tai toisella. Presidentin ja pääministerin välit tulehtuivat ja lopulta silloisen parlamentin puhemies presidentin siunauksella äänestytti hallituksen luottamuksesta, ja hallitus joutui eroamaan.

Presidentti nimitti uudeksi pääministeriksi Mohamed Hussein Roblen. Eduskunta siunasi valinnan ja presidentti valtuutti pääministerin järjestämään vaalit. Pian myös presidentti ja uusi pääministeri riitelivät vaalien järjestelyistä.

Presidentin ja pääministerin sekä osavaltioiden ja keskushallituksen väliset vaalien järjestelyihin liittyvät erimielisyydet johtivat siihen, että vuodelle 2021 kaavaillut vaalit lykkääntyivät.

Farmaajo perui parlamentin edessä pääministerille antamansa valtuuden vastata vaaleista ja niiden turvallisuudesta. Presidentinvaaleihin valmistautuneet ehdokkaat syyttivät Farmaajoa vallankaappausyrityksestä ja julistivat sodan, kun presidentinlinnan vartiokaarti saartoi pääministerin viraston estääkseen häneltä pääsyn omaan toimistoonsa. Pääministeri ja osa hallituksen ministereistä sekä poliisin ja armeijan päälliköt menivät kuitenkin näyttävästi kävellen pääministerin päämajaan.

Presidenttivaaleissa hävinnyt väistyvä presidentti Farmaajo aiheutti näin loppukaudellaan maahan poliittisen kriisin, jonka pelättiin tuolloin pahimmassa tapauksessa palauttavan sisällissodan uhan. 

Pääministeri Hussein Mohamed Roble pelasti maan sekasorrolta 

Puolitoista vuotta sitten pääministeri Mohamed Hussein Roble oli uusi tulokas maan poliittisen eliitin joukossa. Hänen päätehtävänään ja vastuunaan oli järjestää maalle epäsuorat vaalit, jotta poliittiseen umpikujaan löytyisi ulospääsy. Roble piti lupauksensa ja järjesti jopa oman henkensä uhalla kansan kaipaamat vaalit. Hän kesti joka suunnasta tulleet paineet ja suoriutui tehtävästään määrätietoisesti ja luotettavasti.

Pääministerin sinnikkyys, periksiantamattomuus ja sitoutuneisuus vaalien järjestämiseen pelasti maan sekasorrolta. Monet pitävät pääministeriä pelastajana, yhteistyökykyisenä, sanansa mittaisena ja ennen kaikkea rehellisenä johtajana. Epävirallisen kyselyn mukaan pääministeri sai erinomaisen arvosanan.

Teksti: Abdi Musse Mohamud

Jutun kirjoittaja on Suomen somalimediaverkoston päätoimittaja, kääntäjä ja Suomen viestintä- ja kehityssäätiön (VIKES) mediakouluttaja.

Pääkuva: Somalian pääministeri Roble ja uusi presidentti Sheikh Hassan. Kuva: Somalia-OPM.

Lue lisää presidenttivaalien ja sitä edeltäneiden  ala- ja ylähuoneen vaalien järjestämistä edeltäneistä vaiheista.

Taustaa

Somalia itsenäistyi vuonna 1960 ja sai perustettua demokraattisesti valitun parlamentin ja sitä kautta presidentin 15.5.1943 perustetun Somalian nuorisoliiton (Somali Youth League, SYL) ansiosta. Kansa nauti itsenäisyydestä ja orastavasta demokratiasta jonkin aikaa noin vuoteen 1969 asti, jolloin armeija kaappasi vallan.

Armeijan vallankaappaus muutti Somalian poliittisen kentän totaalisesti. Valta siirtyi kovaotteiselle sotilasjuntalle, joka onnistui perustamaan yhden Afrikan vahvimmista armeijoista. Maa ajautui tuhoisaan sotaan naapurimaansa Etiopian kanssa. Sota romutti silloisen Somalian armeijan ainakin henkisesti, sillä Neuvostoliitto liittolaisineen asettui Etiopian puolelle sotilaallisesti ja osallistui suoraan sotaan Somaliaa vastaan. Somalian armeija vetäytyi sodasta.

Sotilasjuntta jakautui ja jopa sen sisällä tapahtui näennäisiä vallankaappausyrityksiä. Somaliassa alkoi 1980-luvulla sisällissota, joka laajeni ensin alueellisesti ja sitten maanlaajuiseksi.

Vuoden 1991 alusta maa ajautui täysillä sisällissotaan, joka muutti kaikkien elämän ja kansan turvallisuuden.

Kansainvälinen yhteisö eli YK, OAU (sittemmin AU eli Afrikan unioni) ja Arabiliitto yhdessä ja erikseen järjestivät somalialaisille poliitikoille ja sotapäälliköille rauhaneuvotteluita naapurimaissa ja muissa maissa.

Vuoden 2000 jälkeen Somaliaan on muodostettu jonkinlainen hallitus eri aikoina ilman suoria vaaleja, ja maa on toiminut ainakin suhteellisesti paremmin kuin ilman johtoa, sillä maassa vallitsi sisällissodan seurauksena sietämätön anarkia.