Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin yhdistyksen 40-vuotistaivalta juhlittiin kaksipäiväisellä seminaarilla 6.–7. toukokuuta.

Rauhanpuolustajien Uudenkaupungin yhdistystä on koko sen olemassaolon ajan luotsannut Ilmo Suikkanen. Puheenjohtaja huomioi tervehdyspuheessaan, että yhdistyksen lisäksi juhlii Uusikaupunki 400-vuotistaivaltaan ja Suomi sataa vuottaan itsenäisenä valtiona.

”Oma yhdistyksemme saavuttaa kuluvana vuonna 40 vuoden merkkipaalun. Sen osalta kyse ei ole historiallisesti pitkästä ajasta, mutta ihmiselämällä mitattuna on sekin merkittävä rupeama. Uudenkaupungin yhdistyksemme sinnikkäästä järjestöväestä suuri osa on puuhannut rauhantyön parissa vuosikymmeniä, ja 40-vuotistapahtuman valmistelut on yksi kymmenien ja taas kymmenien joukossa, lämmin kiitos eritoten heille siitä.”

Rauhanliikkeessä sodat nähdään aina onnettomuutena, jotka pitäisi kyetä estämään jo etukäteen eli vähän samaan tapaan kuin ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Erityisesti sisällissodan traumojen ja tuhojen parantelu, josta on kokemuksia meillä ja tälläkin hetkellä monissa maailman kriisipesäkkeissä, on sukupolvien mittainen prosessi. Sodan voittaminen ei juurikaan riitä, on voitettava rauha.

Yhdistyksen perustamisajankohdan jälkeisen kylmän sodan ilmapiirin murtamista voisi luonnehtia myös maailmanlaajuisena haluna rakentaa parempaa huomista pyrkimällä sotilaallisen vastakkainasettelun ja asevarustelun sijasta rauhanomaisen rinnakkainolon ja yhteistyösuhteiden kehittämiseen.

Viime vuosituhannen loppupuolella onnistumisia tällä saralla löytyy runsaasti, ja harva tohtii kiistää, etteivätkö ne olleet maailman miljoonia ihmisiä käsittävän rauhantahtoisen väen painostuksen tuloksena syntyneitä.

”Näin jälkeenpäin kun miettii, niin aika pitkälle ilon kautta lähestyttiin silloin vaikeita aiheita. Eikä yhtään ujostuta kertoa, että aikaa myöten myös tulosta tuli: Ronald Reagan ja Mihail Gorbatšov allekirjoittivat keskimatkan ohjukset Euroopasta poistavan INF-sopimuksen vuonna 1987”, totesi Suikkanen.

Valitettava tosiasia sen sijaan on se, että esimerkiksi sopimuksin maanosastamme viedyt euro-ohjukset ovat jälleen palanneet Euroopan asearsenaaliin ja sotilaallinen vastakkainasettelu on kärjistynyt noista ajoista vaarallisesti. Rauhanliike seurasi huolestuneena esimerkiksi nyt touko-kesäkuun vaihteen ”Arktinen Haaste” -nimellä pidettyjä Nato-johtoisia 12 maan sotaharjoituksia, jossa oli yli 100 ilma-alusta, joukossa uuden hävittäjäkaluston ohella myös USA:n Vietnamin sodassa käyttämä pahamaineinen B-52-pommittaja.

Aseteollisuus esittelee uusinta kalustoaan ja hykertelee tietäessään, että sotaan varustautuminen kilauttaa sen laariin miljardeja miljardien perään, puhumattakaan siitä, jos tilanne kärjistyy yhteenottojen asteelle.

Uhkaa on siis ilmassa, totuus näyttäisi jo kuolleen ja mediassa tilalle on tullut sotapropagandalle tyypillinen kaunainen viestintä. Valtaan nousee arvaamattomia poliitikkoja jne.

”Vahvaa rauhanliikettä tarvitaan taas, ja korostaisin nyt erityisesti nuorison aloitteellisuuden ensisijaisuutta. Asiaa ei ratkaista vihapuheilla ja vähävaraisten usuttamisella toinen toistensa kimppuun. Tarvitaan solidaarisuutta ja yhteistyötä käydä käsiksi sotien syihin, sotien, joissa Eurooppakin on osapuolena ja joista keskeisiltä osin johtuvat myös tänne suuntautuneet pakolaisvirrat”, korosti Ilmo Suikkanen.

HUONO RAUHANSOPIMUS ON UUDEN SODAN SIEMEN

1970-luvun lopulla ja 1980-luvulla rauhanliikkeellä oli vahva kannatus ja erilaisia uhkakuvia paljon. Sen jälkeen liike on hiipunut, kunnes nyt maailmanpolitiikan kiristymisen vuoksi sitä taas tarvitaan.

Yhdistyksen pääjuhlassa puhunut Rauhanpuolustajien puheenjohtaja, professori Markku Kangaspuro näkee filosofi Immanuel Kantiin viitaten, että ikuisen rauhan ainoa mahdollisuus on armeijoiden lakkauttaminen, mutta myöntää, että se ei ole tämän päivän realismia.

”Tiedämme, miten valtavia rahamääriä maailmassa aseisiin käytetään. Jo 10 prosenttia siitä riittäisi absoluuttisen köyhyyden poistamiseen maapallolta.”

Paradoksaalista kyllä Suomi syntyi sodasta. Venäjän heikkouden ja ensimmäisen maailmansodan ”ansiosta” Suomi sai tilaisuuden irrottautua Venäjästä.

”Sopiminen on avain sotien välttämiseen. Itsenäiset kansakunnat tekevät sopimuksia toistensa kanssa ja pitävät niistä kiinni. Rauha pitää solmia siten, että hävinneetkin voivat sen ehtojen kanssa elää. Kuten tiedämme, rauhansopimukset ovat olleet monen tulevan kriisin siemeniä.”

Toisen maailmansodan yksi syy oli Kangaspuron mukaan se, että 1930-luvulla maailmassa ei kyetty luomaan kestävää sopimuspoliittista järjestelmää.

”Vain laaja kansainvälinen sopimusjärjestelmä takaisi pienten maiden aseman. 1930-luvulla suurvallat alkoivat tehdä keskinäisiä sopimuksiaan ja niitä tehtiin pienten maiden kustannuksella. Nähdäkseni nyt ollaan ikävä kyllä hieman samassa tilanteessa kuin 1930-luvulla.”

Kangaspuro sanoi, että Ukrainan tilanne ei automaattisesti vaikuta Pohjoismaihin, mutta jos asioista ruvetaan päättämään asevoimin, niin Suomi ja muut pienet valtiot häviävät.

”Pohjois-Eurooppa on edelleen rauhallinen kolkka ja se tilanne tulisi pyrkiä säilyttämään. Siksi Rauhanpuolustajat ja muut vastaavat toimijat ovat tärkeitä. Meidän tulee olla mukana vaikuttamassa Suomen ulkopoliittisen linjaan, pyrkiä vaikuttamaan Suomen kansainväliseen toimintaan niin, että se tukisi vastakkainasettelun lientymistä ja luottamuksen lisäämistä sekä Itämeren alueella että Euroopassa ja laajemminkin maailmassa.”

”Vaikka Suomi on pieni maa, on myös meidän valinnoillamme merkitystä. Erityisesti se pätee siihen, minkälaisen signaalin annamme sotilaspoliittisesta suuntautumisestamme. Nato-jäsenyys olisi väärä turvallisuuspoliittinen signaali. On muistettava, että myös suurten ja toistuvien sotaharjoitusten järjestäminen on viesti, jolle parempi vaihtoehto on kehittää sotilaalliseen liittoutumattomuuteemme ja kansainväliseen yhteistyöhön nojaavaa turvallisuuspoliittista linjaamme. Sen tärkeänä elementtinä on myös yhteistyö Venäjän kanssa.”

SIVISTYKSELLÄ VOI HALLITA SEKAVAA TIEDONVÄLITYSTÄ

”Medialukutaito on vaikeaa, samoin informaatiotulvasta selviäminen ja siitä selvän ottaminen. Monella tapaa tuntuu, että olemme uudessa tilanteessa, jossa informaatiokuplat ja viholliskuvat jylläävät ja medialukutaito on hukassa ja yhä vaikeampaa”, sanoi aiheesta tilaisuudessa luennoinut valtiotieteen tohtori Noora Kotilainen.

Vihollisuus ja viholliskuvat rakentuvat usein myös voimakkaasti mediakuvaston kautta, ja mediassa paljon kiertelevät kuvat ja kuvatyypit rakentavat sitä, miten me hahmotamme maailman, myös maahanmuuton ja globaalin (epä)oikeudenmukaisuuden.

Edellytys medialukutaidolle on tieto ja kontekstin hahmotus, riittävän laaja näkökulma. ”Myös huomio kuviin ja siihen, miten niitä käytetään, on minusta ensiarvoisen tärkeää, koska nykyinen maailmamme on yhä enemmän visuaalinen. Tekstejä ei välttämättä edes jakseta lukea. Kuvien voima on valtava, eikä kuvien lukutaitoon ole varsinkaan takavuosina annettu tarpeeksi välineitä. Niitä on pidetty sekundaarisina, toissijaisina.”

”Parasta vastamyrkkyä propagandistiselle ja vääristävälle, poliittisesti johdattelevalle ja tarkoitushakuiselle tai vain sekavalle tiedonvälitykselle ja infotulvalle on laaja sivistys. Mitään oikotietä tai viisasten kiveä ei ole. Koulutus, sivistys, laaja perspektiivi, toisten kunnioitus, solidaarisuus”, korosti Noora Kotilainen johtopäätöksenään.

Uudenkaupungin kaupunki järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa rauhanseminaarin 10.–11. elokuuta. Seminaarin valmistelussa ovat olleet mukana Tampereen rauhan ja konfliktin tutkimuskeskus (Tampereen yliopisto), Siirtolaisinstituutti (Turun yliopisto) sekä Unescon edustaja. Luennoitsijoita on tulossa mm. Ruotsista ja Venäjältä, mukana ovat myös opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ulkoministeriö. Presidentti Tarja Halonen on lupautunut tapahtuman suojelijaksi. Tapahtuma on saanut Suomi 100 -tapahtumastatuksen ja se on osa kaupungin 400-vuotisjuhlaa.

Lämmin kiitos kaikille 40-vuotistapahtumassamme mukana olleille, meitä muistaneille sekä valmisteluihin osallistuneille. Te teitte tapahtumastamme juhlan! Toiminta rauhan puolesta jatkuu.
Suomen Rauhanpuolustajain Uudenkaupungin yhdistys ry