Elämme kovia aikoja. Vastassamme eivät ole ainoastaan sodanuhka ja ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavat ilmasto- ja ympäristöongelmat. Vastassamme olemme myös me itse, inhimillisyyden katoaminen suhtautumisessa toinen toisiimme.

 Arvot ovat tällä hetkellä kovat, ja politiikka sen mukaista. Ensimmäiseksi tästä ovat saaneet kärsiä köyhät ja ulkomaalaiset. Suomeen on yhä vaikeampi päästä, vaikka samaan aikaan kärsitään työvoimapulasta ja vannotaan ulkomaalaisten työntekijöiden nimeen. Ristiriita on ilmiselvä.

 Miten Orpon-Purran oikeistohallitus on muuttanut maamme ulkomaalaispolitiikkaa?

 Erityisesti on kiristetty humanitaarista maahanmuuttoa ja kansainvälistä suojelua tarvitsevien kohtelua. Myös Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty roimasti. 

 Turvapaikkapolitiikkaa koventaa muun muassa uusi rajamenettely, joka lisättiin ulkomaalaislakiin syksyllä 2024. Tämä merkitsee turvapaikkahakemusten nopeutettua käsittelyä. Turvapaikkapäätös tehdään neljän viikon sisällä, minä aikana turvapaikanhakijan liikkumista vastaanottokeskuksen ulkopuolella voidaan rajoittaa. Kielteisen päätöksen saanut voidaan palauttaa nopeasti kotimaahansa.

 Maahanmuuttoviraston eli Migrin johtavan asiantuntijan Melanie Soinin mukaan rajamenettelyyn on ohjattu 50 turvapaikanhakijaa kuluneen vuoden aikana. Vastaava menettely sisältyy EU:n siirtolaispakettiin, jonka on määrä tulla voimaan ensi kesänä.

 Rajamenettely on eri asia kuin niin sanottu käännytyslaki. Tämä poikkeuslaki mahdollistaa raja-alueelle tulevien turvapaikanhakijoiden maahantulon estämisen ja käännyttämisen rajalla. Suomen Pakolaisavun mukaan käännytyslaki on ihmisoikeussopimusten, kansainvälisen oikeuden ja Suomen perustuslain vastainen, mutta sitä ei ole toistaiseksi käytetty. Suomen ja Venäjän väliset rajanylityspisteethän ovat olleet suljettuina 15.12.2023 jälkeen, kohta kaksi vuotta.

Tehdyt kiristykset lyhyesti: 

–       Rajamenettelyn käyttöönotto.

–       Itärajan sulkeminen. 

–       Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen.

–       Vastaanottorahan leikkaaminen.

–       Kotouttamismäärärahojen leikkaaminen.

–       Oikeusturvan ohentaminen turvapaikkapuhuttelussa.

–       Oleskelulupien lyhentäminen EU:n sallimaan minimiin.

–       Työntekijän oleskeluluvan tulorajan nostaminen 1 600 euroon kuukaudessa. 

–       Pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuuden asumisaikavaatimusten pidentäminen.

–       Viime vuonna tehdyn ulkomaalaislain lisäyksen mukaan oleskeluluvan hakijan on todistettava henkilöllisyytensä kansallisella passilla, jonka myöntää tunnustettu valtio. Tästä ovat kärsineet ainakin palestiinalaiset.

Suomen Pakolaisapu, joka on erikoistunut pakkomuuton kysymyksiin ja tukee pakenemaan joutuneita ihmisiä, on erittäin huolissaan nykyhallituksen toimien vaikutuksista. Asiantuntija Melissa Ahlberg sanoo, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kiristykset ovat jo nyt heikentäneet turvapaikanhakijoiden asemaa, oikeuksia, hyvinvointia sekä kotoutumisen edellytyksiä.

 Erityistä huolta hänessä aiheuttaa se, että hallitus ei ole tehnyt kokonaisvaltaista arviota siitä, miten muutokset ovat vaikuttaneet perus- ja ihmisoikeuksiin. ”Kiristysten vuoksi on todennäköistä, että jatkossa yhä useampi ihminen ajetaan paperittomuuteen”, Ahlberg sanoo.

Paperittomuuteen liittyy paljon riskejä

 Paperittomien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta viranomaiset arvioivat, että Suomessa on noin 3 000–4 000 ilman oleskeluoikeutta olevaa ihmistä EU:n ulkopuolelta. Pakolaisapu uskoo, että paperittomien määrä on todellisuudessa suurempi.

 Melissa Ahlbergin mukaan paperittomuuteen liittyy paljon riskejä: ”Paperittomien elämää varjostavat usein köyhyys ja puutteelliset asuinolosuhteet. Vaikeudet saada laillista työtä ajavat  heitä harmaan talouden, jopa rikollisuuden piiriin. Paperittomien riski joutua hyväksikäytön uhreiksi on suuri, eivätkä apua tarvitsevat välttämättä uskalla olla yhteydessä viranomaisiin.”

 Lisäksi hallitus antoi keväällä eduskunnalle lakiesityksen, jolla rajataan paperittomien oikeuksia. Muun muassa heidän oikeutensa välttämättömiin, kiireettömiin terveyspalveluihin poistettaisiin. Tällöin he saisivat vain kiireellistä hoitoa, ja lisäksi raskaana olevat äidit ja lapset saisivat laajemmat palvelut. Lakiesitys on saanut perustuslakivaliokunnan hyväksynnän, vaikka se selkeästi asettaa ihmiset erilaiseen asemaan keskenään.

 Turvapaikanhakijoiden määrä laskee

 Kaiken kaikkiaan turvapaikanhakijoiden määrä on ollut laskusuunnassa näiden kiristysten seurauksena. Vuonna 2024 jätettiin vajaat 3 000 turvapaikkahakemusta, mikä oli 45 % vähemmän kuin edellisvuonna. Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus on vaihdellut vuodesta toiseen 30 ja 40 prosentin välillä, eikä osuudessa ole tapahtunut muutosta.

 Varsinaisten turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomeen on tullut Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen kaikkiaan yli 70 000 ukrainalaista, joista suurin osa on hakenut ja saanut tilapäistä suojelua. Sotaa paenneita tuli maahamme etenkin sodan alkuaikoina, ja määrät ovat sittemmin laskeneet.

 Merkillepantavaa on, että ukrainalaiset eivät ole työllistyneet erityisen hyvin. He ovat tähän mennessä työllistyneet selvästi heikommin kuin ulkomaalaiset keskimäärin. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli elokuussa 2025 Kehan mukaan (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskus) 20,2 %. Suomalaisten työttömyysaste oli samana ajankohtana 8,9%.

 Palestiinalaisia kuritetaan Suomessakin

 Suomessa oleskelevat palestiinalaiset ovat joutuneet aivan erityisen kurituksen kohteiksi. Viime vuonna hyväksyttiin ulkomaalaislain muutos, jonka mukaan oleskeluluvan voi saada vain, jos kykenee todistamaan henkilöllisyytensä kansallisella matkustusasiakirjalla eli tunnustetun valtion myöntämällä passilla. Aiemmin myös muukalaispassit tai pakolaisen matkustusasiakirjat kelpasivat.

 Suomi ei tunnusta Palestiinan valtiota, joten palestiinalaishallinnon myöntämää passia ei uusien sääntöjen mukaan hyväksytty pätevänä matkustusasiakirjana oleskelulupahakemuksessa. Niinpä palestiinalaisia onkin jätetty ilman oleskelulupaa uuden lain nojalla, joidenkin lähteiden mukaan kymmeniä, jopa satoja. Migristä kerrotaan, että heillä ei ole olemassa tilastoja kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneista palestiinalaisista. Kansallisen matkustusasiakirjan vaatimus koskee myös muita kansalaisuudettomia henkilöitä kuin palestiinalaisia.

 Ulkomaalaisvirasto kuitenkin tunnisti, että esimerkiksi palestiinalaiset joutuivat kohtuuttomaan tilanteeseen uusien vaatimusten vuoksi. Niinpä virasto arvioi uudelleen kansallisen matkustusasiakirjan määritelmää ja päätyi siihen, että palestiinalaishallinnon myöntämä passi jatkossa hyväksytään. Virasto lähetti asiasta tiedotteen 3.10.2025.

 Jos Suomi olisi tunnustanut Palestiinan valtion monien muiden maiden tavoin, tähän tilanteeseen tuskin olisi päädytty. Tällöin Suomessa olevien palestiinalaisten asema olisi kaikin puolin varmempi. 

Vaarana rasististen rakenteiden syveneminen

 Vuodesta 2024 lähtien kotouttamiseen ja ulkomaalaistaustaisten työllistymisen edistämiseen on osoitettu vuosi vuodelta vähemmän rahaa. Esimerkiksi vuoden 2026 talousarviossa näihin tarkoituksiin on varattu 2,1 miljoonaa euroa, kun vastaava summa oli kaksi vuotta aiemmin 4,8 miljoonaa. Lisäksi hallitus aikoo purkaa kuntien lainsäädännöllisiä velvoitteita kotoutumisen edistämiseksi vuodesta 2027 lähtien. Ristiriitaista on, että hallitus suuntaa vastuuta kotouttamisesta entistä enemmän kunnille, ja samaan aikaan se purkaa kuntien velvoitteita.

 Myös turvapaikanhakijoiden vastaanottorahaa on pienennetty niin, että nyt se on vain vähän yli puolet toimeentulotuen perusosasta. Tämä on perustuslain ja EU:n vastaanottodirektiivin sallima minimi. Vastaanottoraha on tarkoitettu väliaikaiseksi etuudeksi, kun henkilö ei voi vielä saada riittävästi omia tuloja. Esimerkiksi vastaanottokeskuksessa yksin asuva aikuinen saa kuukaudessa välttämättömiin kuluihin 88 €, kun summa oli aikaisemmin 102 €. Myös tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset ovat vastaanottorahan piirissä. 

 Suomen Pakolaisavun mukaan jopa 78 % vastaanottokeskuksien asukkaista joutuu turvautumaan ulkopuoliseen ruoka-apuun. Pakolaisavun Melissa Ahlberg kertoo, että ”Migrin keväällä 2025 vastaanottokeskuksille tekemän kyselyn mukaan vastaanottorahan alennettu määrä aiheuttaa asukkaille jatkuvaa huolta ja stressiä, mikä näkyy myös lisääntyneenä eristyneisyytenä ja tukitoimien tarpeena.”

 Kaiken kaikkiaan Suomessa tehdään nyt äärimmäisen tiukkaa ulkomaalaispolitiikkaa. Muut hallituspuolueet ovat selvästi lähteneet myötäilemään perussuomalaisten ulkomaalaispoliittisia unelmia. 

 Ulkomaalaispolitiikkaa on kiristetty muuallakin, ja tämänhetkinen tilanne on kutakuinkin muiden Pohjoismaiden tasolla, Tanskassa ollaan joiltakin osin vielä tiukempia. 

 Yhteenvetona todettakoon, että koventuneen ulkomaalaispolitiikan seurauksena humanitaarinen maahanmuutto on vähentynyt. Työperäinen ja opiskelijoiden maahanmuutto ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan, vaikkakin niiden kasvu on taittunut. Seurauksena on ollut yhteiskunnallisen ilmapiirin koventuminen ja vaarana on rasististen rakenteiden syveneminen ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien heikkeneminen. 

 Näin ollen, ulkomaalaispolitiikan kiristämiseen tulisi liittyä ihmisoikeuksia kunnioittavaa yhdenvertaisuuden edistämistä ja rasismia purkavia toimia. Sellaiseen nykyisellä hallituksella ei näytä olevan tahtotilaa.

Artikkeli on alun perin julkaistu uusisivu.fi-sivustolla.

• Kirjoittanut Teemu Matinpuro
• Kuvat Jere Leskinen