Sean Conner on kansainvälisen Rauhantoimiston (International Peace Bureau, IPB) uusi toiminnanjohtaja. Connerin valinnan (2022) myötä kansainvälinen rauhanjärjestö on saanut toimintaansa tarvittavaa uutta potkua ja tuoreita näkökulmia, kuten monimuotoisen liittouman rakentamiseen, kulttuurienvälisyyteen sekä kansainvälisen vaihdon ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen kysymyksiin. Connerin omakohtainen kokemus rauhantyöstä ja aktivismista tuo monipuolista osaamista, jolla hän on onnistunut uudistamaan järjestöä.
Rauhanliikkeen nykyhaasteet
Connerin mukaan viimeiset kaksi vuotta ovat olleet erityisen vaikeita rauhalle ja rauhanliikkeelle. IPB:n johtaminen nykyisissä kansainvälisissä olosuhteissa on varmasti ainutlaatuinen haaste. IPB:llä on 300 jäsenjärjestöä 70 maassa. Naiset Rauhan Puolesta -verkosto, Sadankomitea, Suomen Rauhanliitto ja Suomen Rauhanpuolustajat ovat Kansainvälisen Rauhantoimiston jäsenjärjestöjä.
IPB:n kansainväliset jäsenjärjestöt muodostavat globaalin rauhanverkoston, joka yhdistää tietoa ja kampanjakokemusta. Järjestön jäsenillä on laaja kirjo näkökulmia ja lähestymistapoja rauhan edistämiseen näinä haastavina aikoina. Toiminnanjohtaja Conner huokailee rauhantyön vaativuutta, koska tosiasia on, että ”tekemistä on liikaa, ja rajallisten resurssien ja rahoituksen vuoksi emme voi tehdä kaikkea, mitä haluaisimme ja mitä maailmanrauha tarvitsisi”, sanoo Conner.
Aseistariisunnan puolesta
Kansainvälinen Rauhantoimisto (IPB) on omistautunut ajatukselle maailmasta ilman sotaa. ”Tällä hetkellä päätavoitteemme keskittyy aseistariisuntaan kestävän kehityksen puolesta, keskittyen pääasiassa sotilasmenojen uudelleenkohdentamiseen. Uskomme, että vähentämällä rahoitusta sotilaspuolelle voidaan vapauttaa merkittäviä summia sosiaalisiin projekteihin, mikä johtaa todellisten inhimillisten tarpeiden täyttämiseen ja ympäristön suojeluun. IPB tukee useita aseistariisuntakampanjoita ja tarjoaa tietoa aseiden ja konfliktien taloudellisista ulottuvuuksista. Kampanjamme ydinaseiden riisumiseksi alkoi 1980-luvulla”, sanoo Conner.
Perusperiaatteena dialogi
Kuten monet rauhanaktivistit, myös Conner on optimisti ja näkee, että IPB on viime aikoina onnistunut löytämään uusia lähestymistapoja yhteiselle rauhantyölle. Connerin mukaan erilaisia toiminnallisia rauhantyön narujakin on löytynyt, joista vetää ja ohjata järjestön
kansainvälistä työtä. ”Perusperiaate on, että meidän on puhuttava niiden kanssa, joiden kanssa olemme eri mieltä – olipa kyseessä vaikeat keskustelut rauhanaktivistien välillä tai hallitusten välillä, jotka ovat suorassa tai epäsuorassa konfliktissa toistensa kanssa. Tämä ei ole helppoa, mutta ilman dialogia meillä on riski ajautua yhä suurempaan väkivallan kierteeseen”, sanoo Conner.
Hauras maailma
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole lähelläkään ratkaisua. Israelin jatkuvan Gazan tuhoamisen lisäksi Sudanissa on sota kilpailevien sotilaallisten ryhmittymien välillä. Itä-Kongon demokraattisessa tasavallassa on ratkaisematon konflikti. Sotilasjuntan hallinnoimassa Myanmarissa on aseellisten ryhmien toimintaa.
IPB:n toiminnanjohtajan mukaan on selvää, että maailma on paljon hauraammassa tilassa kuin vielä muutama vuosi sitten. ”Taustalla ovat suuremmat geopoliittiset haasteet kylmän sodan jälkeisenä aikana, jotka perustuvat osittain oikeutettuihin tyytymättömyyden aiheisiin, mutta jotka usein ilmenevät laittomina sotilaallisina toimina”, sanoo Sean Conner.
Rauhantoimiston keskeiset kampanjat ovat ajankohtaisia. Covid-19:n jälkeisen toipumisen ja useiden konfliktien keskellä useat maat investoivat enemmän aseisiin yhteiskunnan hyvinvoinnin kustannuksella – olipa kyseessä koulutus, terveydenhuoltojärjestelmät, kehitysapu pienituloisille maille tai ilmastosiirtymä. Yhteiskuntamme tuntevat globalisaation militarisoinnin vaikutuksen. Conner näkee, että maailmanlaajuisella sotilasmenojen kampanjalla (GCOMS) on keskeinen asema kansainvälisen rauhanjärjestön työn ytimessä.
Yhteisen turvallisuuden vaihtoehto
Yhteisen turvallisuuden -kampanja esittelee vaihtoehdon maailmalle, joka on yhä lähempänä ydinsodan ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaa tuhoa. Konsepti sai alkunsa vuonna 1982 kylmän sodan huipulla, jolloin vastuulliset johtajat tunnustivat, että tuhon tiellä ei voitu enää edetä. ”Viimeaikaiset ydinaseilla uhkailut täyttävät ihmisten ajatukset ja aiheuttavat pelkoa ympäri maailmaa. Ei ole olemassa vastuullista tapaa käyttää ydinaseita ilman massiivisia siviili- ja ympäristöuhreja. Nyt kun ihmiset ympäri maailmaa pelkäävät maailman tilaa, uskon, että on korkea aika kansalaisyhteiskunnan aktivoitua, nousta ääneen ja sanoa: ”Nyt riittää, tarvitsemme vaihtoehdon ydinaseille'”, sanoo Conner.
IPB on käynnistänyt uuden rauhankasvatuskampanjan, jonka tavoitteena on vastustaa militarismia, lisätä tietoa rauhankulttuurin puolesta tehtävän työn monimuotoisuudesta ja antaa uusia työkaluja huolestuneille ihmisille.
Oikeassa paikassa oikeaan aikaan
Sean Conner on haluttu puhuja ja hän on nähnyt laajasti kansainvälisiä rauhan ja solidaarisuuden lavoja. Connerin mukaan yksi vaikuttavimmista tapahtumista oli vuoden 2022 Yhteisen turvallisuuden -raportin julkaisu. IPB oli mukana julkaisun tekemisessä yhteistyössä Kansainvälisen ammattiyhdistysliiton (ITUC) ja Olof Palmen kansainvälisen keskuksen kanssa. Conner toimi silloin järjestön nuorisokomissaarina ja osallistui paneelikeskusteluun ja julkistamistilaisuuteen. Raportti saatiin ulos juuri ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. ”Paneelin jäseniltä, mukaan lukien minulta, kysyttiin heti, oliko raportilla merkitystä Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Yksimielinen vastauksemme on ollut, että se teki raportista vieläkin ajankohtaisemman ja että olisi suuri tarve vetäytyä tuhon partaalta ja käyttää raportissa esitettyä yhteistä turvallisuutta Venäjä-Ukraina-konfliktin ratkaisemiseksi”, sanoo Conner.
Globaalin verkoston voima
Kansainvälisen Rauhantoimiston toiminnanjohtaja Sean Connerin mukaan yksi yhteisen turvallisuuden keskeisistä piirteistä on, että siinä hylätään sodan nollasummalogiikka ja sen sijaan suositaan logiikkaa, jossa voi voittaa vain, jos vastustajatkin voittavat. ”Yksi valtio ei voi tehdä itseään turvalliseksi toisen kustannuksella. Lisäksi raportissa esitetty ehdotus tarjoaa konkreettisia askelia jännitteiden vähentämiseksi ja korostaa neuvottelujen merkitystä konfliktien ratkaisemiseksi. Ihmisoikeudet ja inhimillinen turvallisuus ovat myös keskeisiä. Tämä voisi olla myös väline Venäjän aggression torjumiseksi. Ehkä voimme sitä kautta löytää myös ratkaisuja kasvavien kansainvälisten jännitteiden lievittämiseksi lännen ja sen vastustajien välillä”, sanoo Conner.
Aktivistien ja jäsenten järjestö
IPB:n vahvuus on sen globaali jäsenten ja kumppaneiden verkosto. Järjestö on ainutlaatuisessa asemassa tuomaan aktivisteja monipuolisista yhteisöistä yhteen keskustelemaan kokemuksistaan ja näkemyksistään sekä jakamaan työkaluja ja resursseja, menestyksiä ja epäonnistumisia. Kampanjoiden, kuten GCOMS:n, kautta IPB voi järjestää maailmanlaajuisia toimia ja vahvistaa niiden ääniä, joita eniten tarvitsee kuulla.
”Voimme myös palvella jäseniämme edustamalla heitä erilaisissa kansainvälisissä foorumeissa (tai järjestämällä tapahtumia ja aktiviteetteja heidän kanssaan), kuten YK:n kokouksissa, ydinsulkusopimuksen konferensseissa ja valmistelukokouksissa, ihmisoikeusneuvostossa ja ydinkieltosopimuksen osapuolikokouksissa. Tänä vuonna olimme yhteispuheenjohtajina työryhmässä ’Rauha, demokratia ja yhteinen turvallisuus’ Civil Society 7 (C7) -kokouksessa, jossa voimme antaa suosituksia suoraan G7-maille”, sanoo Conner.
Connerin mukaan maailmassa, jossa jakautuminen jatkuu ja militarisointi on etusijalla, on elintärkeää vahvistaa yhtenäistä ja kansainvälistä omaa näkyvyyttä, ääntä ja vaatimusta vaihtoehdoista rauhan puolesta. ”Yhdessä olemme vahvempia taisteluissamme ja voimme tukea toisiamme kansainvälisen solidaarisuuden ja keskinäisen kunnioituksen avulla”, sanoo Conner.
Tulevaisuuden huippukokous ja suomalainen panos
Kansainvälisen Rauhantoimiston Sean Connerin mukaan maailma on yhä enemmän yhteen kytkeytynyt, ja useimmat asiat eivät enää rajoitu yhden maan kansallisiin rajoihin. ”Se, mitä tapahtuu Suomessa, voi vaikuttaa ihmisiin toisella puolella maailmaa ja päinvastoin. Ilmastonmuutoksesta ja Covid-19:stä aseellisiin konflikteihin, meidän on löydettävä kansainvälinen solidaarisuus ja luotava yhteisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Vaikka paikalliset ja kansalliset rauhanryhmät varmasti nostavat esiin tällaisia kansainvälisiä kysymyksiä, IPB:n laaja verkosto voi tarjota laajempia näkökulmia ja pyrkiä näyttämään rajat ylittäviä yhteyksiä. Kuuntelemalla ja oppimalla niiltä, jotka ovat hyvin erilaisissa osissa maailmaa, voidaan nähdä, että samaa asiaa voidaan tarkastella radikaalisti eri tavoin riippuen heidän taustastaan ja kokemuksistaan. Lisäksi IPB pyrkii vaihtoon ja yhteydenpitoon – joten suomalainen aktivisti voi IPB:n kautta olla suoraan yhteydessä toisiin aktivisteihin”, sanoo Conner.
Rauhantoimisto tunnetaan rauhanaktivistien piirissä siitä, että se pitää myös silmät ja korvat avoinna oppiakseen paikallisilta aktivisteilta ympäri maailmaa. ”Emme oleta tietävämme kaikkia vastauksia tai kertovamme aktivisteille, miten heidän tulisi ajatella, vaan kuuntelemme ja opimme heiltä ja käytämme tätä työssämme – tietysti rauhan näkökulmasta”, sanoo Conner.
Syksyllä aseistariisunnan huippukokous
Tänä syksynä 2024 IPB osallistuu YK:n Tulevaisuuden huippukokouksen neljänteen erityisistuntoon aseistariisunnasta. Edellinen kansainvälinen aseistariisunnan huippukokous pidettiin vuonna 1988. Tuleva Huippukokous pidetään New Yorkissa YK:n
yleiskokouksen alussa. IPB haluaa tuoda mukaan monipuolisia näkökulmia ja suunnittelee järjestävänsä joitakin hybriditapahtumia ja keskusteluja. Conner peräänkuuluttaa suomalaisten osallistumista ja suomalaista näkökulmaa esille huippukokoukseen.
Sean Conner kertoo, että IPB suunnittelee verkkopohjaista yhteisen turvallisuuden konferenssia kansalaisyhteiskunnalle. Siinä ajatuksena on tuoda mukaan laajempi koalitio ja uusia näkökulmia sekä työskennellä käsitteen alueellistamisen puolesta. ”Suomalaiset aktivistit olisivat erittäin tervetulleita osaksi näitä ponnisteluja, erityisesti Euroopan rauhan ja turvallisuuden arkkitehtuurin tulevaisuuden ympärillä”, sanoo Conner.
Conner toivottaa suomalaisia rauhanaktivisteja mukaan rauhantyöhön, seuraamaan järjestön kotisivuja ja päivitettyjen tapahtumatietojen saamiseksi liittymään kansallisten jäsenjärjestöjen jäseniksi.
