Ukrainan parlamentti Verhovna Rada vaatii Italian hallitusta murentamaan tuomioistuintensa riippumattomuutta. 17.1.2020 se hyväksyi lähes yksimielisesti päätöslauselman, jossa Italia tuomitaan Ukrainan Kansalliskaartin entisen sotilaan Vitali Markivin vainoamisesta.
Italian ja Ukrainan kansalainen Vitali Markiv sai heinäkuussa 2019 Italian Paviassa 24 vuoden vankeustuomion osallisuudesta italialaisen valokuvajournalisti Andrea Rocchellin ja venäläisen ihmisoikeusaktiivin Andrei Mironovin murhaan. He työskentelivät Slavjanskissa 24.5.2014, kun heihin suunnattiin suora tykistötulitus. Tuomioistuin päätti nostaa syytteen myös kahta Markivin komentajaa vastaan, jotka ovat entisiä parlamentin jäseniä.
Verhovna Rada katsoo, että Italia on rikkonut lakia ja syyttömyysolettamaa vastaan. Päätöslauselma katsoo oikeudenkäynnin sujuneen ”erittäin Ukraina-vastaisessa ilmapiirissä”, ”tuomion perustuvan huhuihin ja epäilyihin” ja Markivin ja Ukrainan syyllisyyden jääneen toteen näyttämättä. Parlamentti ilmoittaa oikeudekseen ”antaa Pavian tuomioistuimen päätöksestä poliittinen arvio Ukrainan imagoa vahingoittavana”.
Parlamentti torjuu Ukrainaan kohdistuvat syytökset kansainvälisen rikosoikeuden rikkomisesta ja kritisoi tuomioistuimen päätöstä nostaa siviilikanne Ukrainan valtiota vastaan. Se kehottaa Italian presidenttiä ja senaattia huolehtimaan, että ”ylempi oikeusaste käsittelee Vitali Markivin syytteen puolueettomasti”.
Noin 12 tuntia päätöksen hyväksymisen jälkeen myös ainoa sitä vastustanut edustaja, oikeustieteen tohtori Merežko ilmoitti painaneensa kyllä-nappia. Hänen mukaansa ääni kirjautui väärin, hän jopa epäilee syyksi provokaatiota. Muutama edustaja pidättyi äänestyksestä.
Ukrainan sisäministeriö iloitsi parlamentin päätöksestä, Kansalliskaartihan on sen alaisuudessa ja sisäministeri Avakov osallistui sen perustamiseen. Hän oli kesällä myös Pavian oikeudenkäynnissä ”tarkoituksenaan vapauttaa Markiv” ja seurasi korkea-arvoisten ukrainalaisupseerien todistajanlausuntoja, mukaan lukien Markivin välittömät esimiehet. Lokakuusta 2019 lähtien Ukrainan sisäministeriön ja kansallispoliisin rakennusten seinällä on ollut valtavat Markivin vapauttamista vaativat julisteet.
Myös Ukrainan ihmisoikeusasiamies Ljudmila Denisova kiitti parlamentin päätöstä: hänen mukaansa oli oikein kääntyä Italian presidentin ja parlamentin puoleen, sillä Markivin tapauksessa rikottiin oikeudenkäytön perusperiaatetta, syyttömyysolettamaa vastaan. Tapauksen poliittinen merkitys liittyy hänen mielestään Markivin saamaan Ukrainan kansalaisuuteen ja siihen, että ”tuomioistuin totesi Markivin joukko-osaston tilapäismuodostelmaksi, jonka toiminta Ukrainassa oli laitonta”. Denisovan mielestä tämä palvelee Venäjän päämääriä.
Ukrainalaisen median mukaan presidentti Zelenskyi on käsitellyt Markivin tapausta keskustellessaan Italian johdon kanssa. Esimerkiksi puhelinkeskustelussa pääministeri Conten kanssa 24.7.2019 hän ilmaisi huolensa tuomion ankaruudesta. Conten sivulla todetaan keskustelu mutta ei mainita Markivia puheenaiheena. Myös YK:n yleiskokouksessa syyskuussa Zelenskyi otti asian puheeksi Conten kanssa vaatien yhteistä rikostutkintaa.
Marraskuussa Zelenskyin kanslia ilmoitti Ukrainan valittaneen Markivin saamasta tuomiosta. Ilmoituksessa tuomitaan Italia oikeudenkäytön perusperiaatteiden rikkomuksesta, joka johti Markivin tuomioon. Tekstissä ilmaistaan ”Ukrainan syvä pettymys Pavian tuomioistuimen päätökseen” ja katsotaan, että ”siviilikanne Ukrainan valtiota vastaan rikkoo kansainvälistä oikeutta, muun muassa valtion oikeudellista koskemattomuutta, joka perustuu valtioiden suvereniteettiin ja tasa-arvoon.”
Teksti Oksana Tšelyševa
Suomennos Kirsti Era
