Keskustelu kesällä hallituksen ohjelmatavoitteista on roiskunut yli reunojen. Raippa heiluu kohti heikommin pärjäävää kansanosaa yhä kivuliaammin – konkreettisesti. Kahta työtä tekemälläkään ei meinaa pysyä pinnalla. Yle uutisoi 10.9.2023 Koillis-Helsingissä kaksiossa asuvasta ja kahta osa-aikatyötä tekevästä Juliasta, joka kertoi, että ei tule pärjäämään ilman lisätuntien haalimista selvitäkseen asumistuen leikkausten jälkeen.
Talousarvioesitys leikkaa viikatteen lailla ja päitä putoaa muualtakin kuin kansan syvistä riveistä – erityisesti hallinnosta. Toimistoalan ammattityö alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Työntekijöistä on tullut asiantuntijoita työmenetelmien muututtua. Käytettävissä oleva aika tehdä koulutustaan vastaavaa asiantuntijan työtä on kuitenkin pirstoutunut moneen osaan, ja eksperttikin uppoaa helposti järjestelmien ongelmiin. Sihteereistä on leivottu assareita, jotka tekevät työtä asiantuntijatasoa heikommalla palkalla. Perehdytys laiminlyödään, eikä riittävään koulutukseen ole mahdollisuuksia. Luotetaan videoiden katseluun. Ammattitaidon kehittäminen jää vapaa-aikojen harrastukseksi.
Joskus – tuntuu että ihan esihistoriassa – Suomessa hoettiin henkilöstön olevan yrityksen tärkein voimavara. Vähän aikaa siihen uskottiinkin. Mutta suohon poljettiin sekin mantra, kun hokema ei näkynyt johtamistyössä. Saksia kuitenkin osataan, ja se vasta onkin oivallinen keino reformoida kaikki. Suomessa aikuiskoulutustuki lopetetaan, mutta Ruotsissa sen sijaan panostetaan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Työntekijä voi parantaa ammattitaitoaan opintorahan lisäksi koulutustuella jopa osa-aikaisesti. Kauheaa tuhlausta! Niinpä täällä rajaseuduilla koulutus halutaan mahdollistaa vain niille, joilla siihen on muutenkin mahdollisuuksia. Niille, jotka ovat sen ansainneet.
Väitetään totuutena, ettei työtöntä kiinnosta millään palkalla työllistyä tai edes hakeutua sellaisiin töihin, joissa palkka on sidottu tuloksiin. Kyllä työtä halutaan tehdä, ikääntyneetkin, kunhan työehdot ovat hyvät ja työssä on mahdollisuus kehittyä ja edetä. Missä hyvät ideat ja innovaatiot, kun niitä tarvittaisiin työpaikkoja synnyttämään? Ei kai menestys voi olla vain vihaisia lintuja!
Paremmalla palkalla työntekijöitä löytyy helposti. Tästä hyvä esimerkki oli taannoin hoitoalan rekrytoinnissa, jossa korkeampi palkka houkutteli ja avoimet paikat saatiin nopeasti täytettyä. Olisiko palkkakustannuksiin varattava joskus enemmän rahaa osinkojen jakamisen sijasta?
Hallitus voisi säätää yhtä hyvin voitto-osuutta rajoittavan lain samalla tavoin kuin se ajattelee haavoittavansa sovittelutoimintaa ja kieltävänsä alakohtaiset palkkaratkaisut asettamalla palkankorotuksille ylärajan. Torilla tavataan!
Teksti: Keijo Hiltunen
Kirjoittaja on Työpaikkojen rauhantoimikunnan varapuheenjohtaja.
