Tunteiden ja järjen erottaminen toisistaan kuvaa ihmismielen toimintaa tavattoman huonosti, mutta retorisena keinona kahtiajako on tehokas: väittelyssä minä käytän järkeä, mutta sinä vain tunteilet. Erityisen paljon tunteiden ja järjen erillisyyttä korostetaan politiikassa, joka perustuu nimenomaan tunteisiin vetoamiseen ja niiden manipulointiin. Vaaleja ei voiteta faktaluetteloilla, mutta omaa erityisyyttään varjeleva äänestäjä ei halua ajatella olevansa ohjailtavissa niin kuin muut. Tämän vuoksi järki tarkoittaa politiikassakin usein selitystä sille, mikä on päätetty joka tapauksessa tehdä.
Ilmastonmuutos kyseenalaistaa meidän elämäntapamme. Lentämisestä ja lihan syömisestä luopuminen voi olla vaikeaa, mutta vielä vaikeampaa on käsitellä luopumisen tunnetta. Niinpä ilmastonmuutoksen kieltämiselle on keksitty valtaisa määrä selityksiä, joita kutsutaan järkisyiksi. Nyt kieltämisestä on siirrytty syyttelyyn. Me suomalaiset olemme viattomia, ongelma on etelän ihmisten holtiton lisääntyminen. Äkkiä ilmastonmuutos onkin seksuaalimoraalinen kysymys.
Jotkut rauhanliikkeen aktiivit, jotka ovat muistelleet 1960-luvun puolivälissä käynnistyneitä Vietnamin sodan vastaisia mielenosoituksia, ovat kertoneet, että aluksi oli vaikeaa osoittaa mieltään Yhdysvaltoja vastaan, koska maan edustama yksilönvapaus ja nuorisokulttuuri olivat tuntuneet henkireiältä ahdasmieliseen Suomeen tai totalitaariseen Neuvostoliittoon verrattuna. Omien tunteiden tunnistamista ja käsittelyä saattoi tuolloin auttaa tietoisuus Yhdysvaltojen sodanvastaisen liikkeen suuruudesta ja toiminnasta.
Identiteettikysymykset sekoittuvat edelleen turvallisuuspolitiikan käytännön kysymyksiin. Joillekin kelpaa vapaustaistelijaksi kuka tahansa Yhdysvaltojen hyljeksimä diktaattori. Toisille taas onnistuneen politiikan ainoaksi tunnusmerkiksi riittää Venäjän ärsyyntyminen. Tuoreita niin sanotuilla järkisyillä perusteltuja esimerkkejä riittää kummastakin. Yhdysvaltojen nopeasti laajentunut sotaharjoitustoiminta Suomessa tarjoaa varmasti mielihyvää niille, jotka hakevat jonkinlaista henkistä hyvitystä toisen maailmansodan lopputuloksesta tai Suomen YYA-kauden politiikasta. Kun tunne on tarpeeksi vahva, tekojen perustelut ovat vuolaita ja vaihtoehdottomia.
Raimo Pesonen
