Nämä runot on esitetty Rosebudin Sivullinen -kirjakaupan lavalla
24.9.2022 Nuorten rauhanviikon tapahtumassa. Suurin osa kirjoittajista on Rauhanpuolustajien Tottelemattomuusakatemian osallistujia.

Nauru kelluu
Kasvoja kirkastaa helmikuun aurinko
Lattialla, jalkojemme juuressa
ikkunanmuotoinen,
suuri valolammikko
yläpuolella, ilmassa
satoja pölyhiukkasia tanssii
Huoneessa turvallista
jakaa ajatuksia, tunteita
Halaan huonetta, jään tähän
pistän silmät kiinni.

Vuosia on kulunut
yhtäkkiä olen nuori
Mielestäni tarpeeksi vanha
kasvukipuja, keuhkot täynnä savua
kasvukipuja, tiedonjanoa
Uhmaa, kiire itsenäistyä
Teimme selviytymisestä taidetta
kuppinuudeleita ja helvetin esiasteita
mielessä unelmia
söpöjä asioita
Tuntuu, että en ehkä riitä
Katson ohitse kiitävää maailmaa
Tämä on rikkinäinen osa minua

Voiko samaan aikaan jatkaa kasvua ja olla
ihan v*tun hajalla,
kompastella, silti onnistua?

Vapaus on rauhaa kasvaa
vapaus on lupa vartalonsa rajoihin,
oikeus olla turvassa
Itsevarmuus ja lempeys
tullakseen kuulluksi, kuunnella
pysähtyä, katsella ympäröivää aikaa
valtameriä, aarniometsiä
luonnon monimuotoisuutta
asioita joita on suojeltava
koska minä olen osa maailmaa,
heitä
ja maailma on osa sinua
meitä

Anni Pöllänen-Bajo

Lukitut ovet
Unohtunut homeeseen
Jossa avaimet odottaa
Sodan aurinko porottaa
Kirvelee happo kurkussa tää
Kun esiin nousee kapinan pää
Joka nuoruuden hurmeessa turvaovia hakkaa
Kun korkein oikeus heidän päälle kuumaa kahvia nakkaa

Galtungin sanoja, kahviporoja
Maailma täynnä kaaoksen voroja
Jotka laittaa teehensä aseita ja minttuu
Sodan jumala kantaa euroopalle kukkakimppuu

Pistä minuun ainetta rauhoittavaa
Etten kokis sotaa kauhistuttavaa
Teinit taivaissa suunnittelee kapinaa
Ja helvetistä kantautuu paperin rapinaa

Huutoa ja pataarumpujen toimintatapoja
Sotalordit säilyketehtaalla ristiriidoissa
Purkittaakko pommeja vai rommia
Kissa vastaan hiiret, terrori kutsuu kollia

Siis riistäiskö sfääri taivaansinen sisimmästä
Ja löytääkö valvova silmä pirun kysymästä
”Haluatko voiman, sielusi vai vuotes
Tahdotko soivan nielusi vai huoles
Paahdatko oivan kielesi vai tuohes
Raastatko loivan mielesi vai puoles

Ville Ranta

​​Miljardöörit paisuttaa massejaan käsittämättömästi,
vaik miljardille jää vähemmän häävit alle kaks dollaria työpäivästä käteen,
ja tyhjät kädet, ne tarttuu helposti aseisiin.
Ilmastokriisikin on karkaamassa käsistämme,
Mut me etuoikeutetut emme tunnu käsittävän asemaamme,
vaan aina vaan koitamme kähmiä käsiimme lisää valtaa ja rikkauksia.
Meidän pitäis tarjota auttavaa kättä.
mut tahraamme käsiämme hiileen, öljyyn ja vereen.
Käsitteet kuvaamaan tätä käsittämätöntä kädettömyyttä lienevät välinpitämättömyys ja itsekkyys.
Me ollaan ihan käsii käymään läpi näitä
mut meidän pitäis käsitellä tätä,
sillä maapallon tulevaisuus, se on meidän käsissä.

Kalle Hyttinen

onko turvallisuus natoa, vai ettei tule perikatoa
usan pommikoneita, päätöslauselmia komeita
mikä maailmankansalaiselle on tavoitteista ylin
ja onko ydinaseturvallisuus turvallisuuden ydin
kaipaan jotain muuta kuin turvallistamista
voinko tilata sen tilalle tilaa turvallista?
Tinderissä mies esittelee ampumaansa norppaa
mietin, voisko joku jo nää egomiehet torppaa?
kun kriisissä on ego, ekosysteemit ja sukupuoli
sukupuolten kuolema on kaikkein pienin huoli
en haluu nähä norppia jotka saa päähän kivääristä
sen sijaan haluun maailman jo irti binääristä

Iita Kuoppa

En haluu että joka kerta kun astun johonkin tilaan, siitä tulee heti joku poliittinen statement.
En haluu olla tappelun ja väittelyn aihe, tai mielipidekysymys,
vaan ihminen.
Mun rakkaus on aitoa ja kaunista,
herkkää ja tulista.
Eikä se kuulu muille.

Airiina Åström