Sotien hajottamaa kansakuntaa riivaavat terrorismi ja toistuvat luonnonkatastrofit. Somalia kuitenkin jälleenrakentaa itseään hitaasti mutta sitkeästi. Helmikuussa maa sai uuden presidentin ja pian sen jälkeen pääministerin, jonka tausta avustustyöntekijänä hyödyttänee kovia kokeneen maan kansalaisia.
Helmikuun 8. päivänä Somalian liittotasavallan parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi Mohamed Abdullahi Mohamedin. Hän on maan entinen pääministeri, jolla on Somalian ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalaisuus.
Mohamed – lempinimeltään Farmajo eli Juusto [hänen isänsä piti juustosta, italiaksi formaggio, toim. huom.] – päihitti vaaleissa virkaa hoitaneen presidentin Hassan Sheikh Mohamoudin, joka tunnusti tappionsa.
Eri puolilla maan pääkaupunkia Mogadishua armeija tulitti käsiasein taivaalle juhlistaakseen uutta presidenttiä. Kaupunki oli ollut koko vaalipäivän armeijan tiukassa valvonnassa, koska somalialaisen, islamistisen terroristiliikkeen al-Shabaabin väkivaltaiset iskut haluttiin estää.
MUTKIKAS VAALITAPA PERUSTUU VIELÄ KLAANIJAKOON
Ennen varsinaista presidentinvaalia 14 000 Somalian eri alueilla kunnioitusta nauttivaa henkilöä valitsi 275 edustajaa parlamenttiin ja 54 senaattoria parlamentin ylähuoneeseen. Vaalien aikana raportoitiin laajalle levinneestä korruptiosta useissa osavaltioissa. Parlamenttipaikkojen väitettiin maksaneen jopa yli miljoona USA:n dollaria. Monet uskovat silti, että parlamenttiin valitut ovat edustava otos kansasta ja luovat toivoa vaalijärjestelmästä, jossa kullakin äänestäjällä on yksi ääni.
Presidentinvaalien jälkeen presidentillä on perustuslaillinen oikeus valita pääministeri 30 päivän kuluessa. Pääministeri kokoaa sitten hallituksen, jonka parlamentti joko hyväksyy tai hylkää luottamusäänestyksessä. Lopullinen valta on parlamentilla, joka on valittu eri klaanilinjojen mukaan.*
Somalia on kärsinyt muun muassa ankarasta kuivuudesta, korruptiosta, terrorismista ja merirosvouksesta, ja presidentti Farmajo kertoo, että näitä ongelmia viime syksynä valittu parlamentti on valmis ratkomaan. Parlamentti näyttäisi nauttivan laajaa kannatusta, vaikka parlamenttivaaleja ei vielä pystyttykään järjestämään suorana kansanvaalina siten, että kaikki Somalian 12 miljoonaa asukasta olisivat voineet äänestää.
ÖLJYJOHTAJA VALITTIIN PÄÄMINISTERIKSI
Presidentti ilmoitti pääministerivalinnastaan Twitterissä muutamia päiviä virkaanastujaistensa jälkeen ollessaan matkalla Saudi-Arabiaan. Ensimmäistä kertaa Somalian poliittisessa historiassa presidentti kertoo pääministerinsä nimen sosiaalisen media välityksellä. Kaikkein yllättävintä oli se, että jopa valtio-omisteinen media taipui tämän edessä ja uutisoi Twitter-tiedon pohjalta, vaikka media ei aktiivisesti hyödynnä somea.
Uusi pääministeri Hassan Ali Kheyre, 48, on toiminut johtavassa asemassa öljyalalla. Hän on entinen avustustyöntekijä, ja hänellä on Somalian ja Norjan kaksoiskansalaisuus. Hän on tulokas politiikassa, ja presidentin päätökseen vaikutti juuri Kheyren kokemus avustustyöstä, onhan Somalia ollut rajujen kuivuuskausien kourissa, jotka avustusjärjestöjen mukaan uhkaavat jopa viittäkymmentä prosenttia Somalian asukkaista. Tilanne on edelleen vakava, ja Kheyren taitoja tarvitaan kipeästi, sillä sadattuhannet ihmiset ovat yhä kuolemanvaarassa ilman ruokaa ja vettä. Somalian lisäksi kuivuus on tänä vuonna tuottanut vahinkoa ja kärsimystä Itä-Afrikan maissa kuten Etiopiassa ja Etelä-Sudanissa.
Uuden hallituksen alkutaival ei ole ollut helppo. Toukokuun 3. päivänä valtion tilintarkastajan Nur Jimale Farahin henkivartijat tappoivat, ilmeisesti vahingossa, yhden hallituksen nousevista tähdistä, julkisesta rakentamisesta ja jälleenrakennuksesta vastanneen ministerin Abbas Abdullahi Siraajin. Henkivartijat erehtyivät luulemaan saattueen perässä ajanutta Siraajia hyökkäykseksi Farahia vastaan. Kolme hallituksen sotilasta asetettiin tapahtumien johdosta syytteeseen ministerin taposta.
Hallitus aloitti äskettäin ohjelman, jonka tavoitteena on riisua aseista raskaasti aseistautuneet liikemiesten yksityisarmeijat, klaanien sotapäällikköjen joukot sekä myös hallituksen omia joukkoja. Tavoitteena on rauhoittaa pääkaupunki. Viimeisin isku tapahtui kesäkuun puolessavälissä, kun al-Shabaabin hyökkäys kahteen ravintolaan Mogadishussa vaati ainakin 17 kuolonuhria.
Teksti Mohammed Ibrahim
Suomennos ja toimitus Anu Harju
*Somalian parlamenttivaaleissa syksyllä 2016 kansanedustajat valittiin klaaniensa keskuudesta. Klaanien välinen paikkajako määritellään niin sanotun 4,5-kaavan mukaan, jossa Somalian neljä suurta klaaniperhettä hawiet, daroodit, rahanweynit sekä dirit ja issakit saavat kaikki yhtä monta edustajaa parlamenttiin ja maan lukuisat vähemmistöklaanit jakavat keskenään paikkamäärän, joka vastaa puolta kunkin suuren klaaniperheen saamasta paikkamäärästä. Lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/22/somalian-vaalientapaiset-ja-niiden-haasteet
